Menu
Nepal / Suomi / Taiwan / Yleinen

Tästähän tuli aikamoinen matkailuvuosi!

Heräillessäni vuoden ensimmäiseen aamuun taipeilaisessa hotellissa, en olisi osannut aavistaakaan, mitä kaikkea tämä vuosi toisi vielä tullessaan.

Alkuvuodesta suunnittelin kesäksi matkaa Pohjois-Norjaan ja arvelin tekeväni muutaman kotimaanmatkan. Joskus talvella tekisin varmaan toisen pidemmän matkan kaukomaille. Mutta kaikki muu tuli aivan yllätyksenä! Mukaan luettuna loppuvuoden pidemmän matkan kohde.

Lähdetääs katsomaan, mitä kaikkea tänä vuonna onkaan päästy kokemaan.

Tammikuu

Taipei ja viimeiset vilkaukset Taiwaniin

Vuosi 2019 käynnistyi Taiwanissa, jossa olin ottamassa uuden vuoden vastaan korkean pilvenpiirtäjän Taipei 101:n ikonisten ilotulitusten loisteessa. Pariviikkoinen matka ajoittui pääosin vuoden 2018 puolelle, mutta tammikuussa ehdin vielä muutaman päivän kierrellä Taipeita ja sen ympäristöä.

Huhtikuu

Kuopion Korkeakosken kuohut

Kevät oli aika hiljaista matkustusrintamalla, kuten yleisestikin talvikuukaudet, jolloin kotimaanmatkailu ei kovin paljoa houkuttele. Yksi pieni reissu kuitenkin tehtiin, kun ajeltiin Kuopion Maaningalle katselemaan Suomen korkeinta koskea. Sen sanotaan olevan tosi upea ja pauhaavan kovalla voimalla sulamisvesien aikaan. Oltiin paikalla ehkä viikkoa-paria liian aikaisin, mutta kyllähän tuo ihan komealta näytti jo silloinkin.

Toukokuu

Viikonloppuretki Ruunaan retkeilyalueelle ja Patvinsuon kansallispuistoon

Ihana toukokuu ja kevät! Toukokuusta tulikin aikamoinen retkeilykuukausi, samoin kuin myöhemmin syyskuusta. Äitienpäiväviikonloppuna pakkasin retkeilykamppeet autoon ja hurautin Pohjois-Karjalaan. Olin jo tuolloin suunnittelemassa kesän Norjan reissua ja halusin testata ennakkoon, miten juniorikoira soveltuu retkeilyyn. Viikonlopun päätarkoituksena oli siis varmistaa, ettei kesällä 1000 kilometrin päässä Norjassa tarvitse huomata, ettei koiran kanssa reissaamisesta tulekaan yhtään mitään.

Ruunaan retkeilyalue ja etenkin sen kosket osoittautuivat aivan mahtaviksi. Patikointipoluilla tuli vastaan vain muutama ihminen ja vähän ruuhkaisempi Neitikosken alue oli aivan käsittämättömän kaunis. Pienten saarien välille rakennettu kävelyreitti oli kuin satumaailmasta!

Yöksi ajettiin hieman etelämmäs Patvinsuon kansallispuistoon jo aiemmalta reissulta tutulle ja hyväksi havaitulle Suomun telttailualueelle. Edellisenä kesänä mua oli jäänyt harmittamaan, etten parissa päivässä ehtinyt koluta ihanan Patvinsuon kansallispuiston kaikkia reittejä läpi. Nytkin kohdalle sattui sen verran sateinen ja tuulinen kevätpäivä, että pidempi Suomujärven kierros piti jättää väliin. Käytiin kuitenkin patikoimassa vähän lyhyempi Lakkapolku. Miten kaunis keväinen suo olikaan, kun se hehkui useissa punaisen ja harmaan eri sävyissä!

Melontaviikonloppu Linnansaaren kansallispuistossa

Toukokuu on parasta aikaa bongata saimaannorppia. Niinpä päätettiin kaveriporukalla toistaa edellisvuonna Koloveden kansallispuistoon tekemämme melontaretki, mutta käydä tällä kertaa tutustumassa Linnansaaren kansallispuistoon. Tavoitteena oli nimenomaan bongailla rantakivillä köllötteleviä saimaannorppia.

Loppujen lopuksi bongailu osoittautui yllättävän haastavaksi. Moottoriveneisiin tottuneet norpat suhtautuivat todella epäileväisesti hiljaa lipuviin kajakkeihin ja solahtivat veteen jo varsin kaukana. Muutamat uteliaat norpat tosin uiskentelivat aika lähellekin ihmettelemään kummallista seuruetta.

Auringonlaskun retki Torronsuon kansallispuistossa

Tammelassa sijaitseva Torronsuon kansallispuisto on kuulunut mun bucket listilleni jo lähemmäs parikymmentä vuotta. Nyt vihdoin otin itseäni niskasta kiinni ja kävin ihan omin silmin katsomassa, miltä tuo laaja suoalue näyttää. Saavuin Torronsuolle kevään viimeisenä päivänä auringon laskiessa. Miten kaunis tuo kansallispuisto olikaan, kun auringonsäteet siivilöityivät mäntyjen latvustoista. Hiljainen kansallispuisto oli aivan täydellinen päätös vilkkaalle toukokuulle.

Kesä-heinäkuu

Road trip Lapin halki Pohjois-Norjaan

Juhannuksen tienoilla lähdin viimein ajamaan kohti Pohjois-Norjaa, jonne olin haikaillut jo muutaman vuoden. Olin haaveillut aurinkoisista retkistä niin Lapin tuntureilla kuin Norjan terävähuippuisilla vuorillakin. Tämä reissu oli kuitenkin harvinaisen jämäkkä muistutus siitä, että aina mielikuvat eivät kohtaa todellisuutta.

Koko pariviikkoisen matkan ajan satoi lähes joka päivä. Aurinko pilkahteli vain parina päivänä ja retkikamppeita piti kuivatella aina, kun siihen vain tuli tilaisuus. Loppujen lopuksi lähdinkin ajamaan kotiinpäin jo useampaa päivää aiemmin kuin olin alunperin suunnitellut.

Mutta oli reissussa paljon hyvääkin! Rakastuin Senjan terävähuippuisiin vuoriin ja kertakaikkisen upeisiin maisemiin. Yllätyin täysin siitä, miten mahtavia vuoristomaisemia Lyngenin alueella on, vain pienen ajomatkan päässä Kilpisjärveltä. Ihastuin Jäämeren hiljaisiin rantoihin ja mykistyin koillis-Norjan mystisestä tunnelmasta. Niin, ja näinpä myös pienen julkkiksen, Hvaldimir-maitovalaan Hammerfestissa!

Lue lisää:

Helteinen kesälomamatka Pohjanmaan rannikolle

Koska kesä oli ollut niin viileä ja sateinen, päätin ihan ex-tempore ottaa kaiken irti heinäkuulle osuneista hellepäivistä. Pohjanmaa on mulle melko vierasta aluetta, vaikka useampina kesinä sinne onkin tullut ajeltua. Vietin muutaman päivän Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan rannikolla ajellen hiljalleen alaspäin Kokkolan hiekkarannoilta kohti Vaasaa.

Muutaman päivän aikana ehdin tutustua Kokkolan ja Pietarsaaren vanhoihin kaupunkeihin, lukuisiin hiekkarantoihin, kauniisiin Fäbodan rantakallioihin ja Merenkurkun maailmanperintömaisemiin. Kävin myös sivistämässä itseäni supersöpössä Topeliuksen synnyinkodissa Uusikaarlepyyssä ja Laihian kotiseutumuseon pohjalaistaloissa sekä hauskassa nuukuuden museossa.

Elokuu

Tuusula yllätti!

Jos joku reissu tältä vuodelta saa hymyn huulille, on se Tuusulan miniloma. Elokuussa vietimme pari päivää Tuusulanjärven ympäristössä pienellä bloggaajaporukalla. Matka toteutettiin yhteistyössä Visit Tuusulanjärven ja alueen yrittäjien kanssa, ja viikonloppuun oli mahdutettu vaikka mitä! 

Teimme kickbike-retken järvimaisemiin Sarvikalliolle, nautimme aivan taivaallista italialaista ruokaa upeassa Pescatorvillasin Villa Lohessa ja vietimme tosi hauskan illan pelaillen Tuusulanjärvi-peliä ja nauttien mitä parhaimmasta seurasta. 

Kylmät väreet menevät vieläkin, kun muistelen sitä hetkeä, kun Tuusulanjärven risteilyllä livuimme hiljalleen Sarvikallion kallioiden ohi kuunnellen Finlandiaa.

Saariston Rengastie

Elo-syyskuun taitteeseen mahtui vielä toinenkin kotimaanmatka, kun lähdimme kaverin kanssa roadtrippailemaan Turun edustalle Saariston rengastielle. Tämä oli kesän viimeinen viikonloppu, kun koko rengastien pääsi kulkemaan ympäri. Seuraavana päivänä osa lautoista jäisi talvilevolle.

Pohjanmaan reissulla olin hieman pettynyt, kun en päässytkään nauttimaan upeista kalliorannoista, vaan päädyin katselemaan varsin kaislikkoisia ja vehreitä merenrantoja. Onneksi Saariston Rengastie tarjoili näitä kauan kaipaamiani rantakallioita!

Saariston Rengastien ehti varsin mainiosti kiertää parissa päivässä. Viikonlopun aikana löydettiin useampiakin kivoja päivälenkkikohteita sisämaan kallioilta ja ihmeteltiin vanhoja puukirkkoja. Varsin onnistunut reissu tämäkin!

Syyskuu

Täydellinen Petkeljärven kansallispuisto

Tänä vuonna päädyin tekemään useammankin ruskaretken. Ensimmäinen niistä suuntautui Pohjois-Karjalaan Petkeljärven kansallispuistoon. Tuo aivan itärajalla sijaitseva puisto on houkutellut minua jo pidemmän aikaa, ja nyt viimein päätin lähteä käymään siellä.

Ja voi kuinka rakastuin! Petkeljärvi oli aivan käsittämättömän hiljainen ja rauhallinen. Sellaista tunnetta tulee harvoin missään vastaan. Ympäriltä kuului vain muuttolintujen ääniä ja edessä avautui tyyni järvimaisema.

Tiilikkajärven kansallispuisto – vihdoin

Tää vuosi on ollut aikamoista kotimaan bucket listin ruksimista. Ensin Torronsuo, sitten Petkeljärvi ja lopulta myös Tiilikkajärven kansallispuisto.

Tiilikkajärvelle lähdin vain pari päivää Petkeljärven retkeni jälkeen. Tällä kertaa seuranani oli kourallinen aivan ventovieraita ihmisiä, joiden kanssa oltiin sovittu reissu Outdoor Siskojen facebook-ryhmässä.

Mulla oli Tiilikkajärveä kohtaan tosi korkeat odotukset, niin paljon sitä oli kehuttu. Ehkä odotukset olivat hilppasen liian korkealla, koska Tiilikkajärven kansallispuisto ei ihan yltänyt niihin. Mutta täytyy myöntää, että olivathan ne järvi-, suo- ja harjumaisemat tosi upeita, etenkin syksyn ruskassa.

Mäntsälä mielessäin

Meillä oli ollut syyskuussa Tuusulassa niin hauskaa, että Elämyksen Taian Julia kutsui meidät myös Mäntsälään! Jälleen lähdimme bloggaajakaveriporukalla ihmettelemään, mitä kätkettyjä helmiä kotimaastamme löytyykään.

Viikonloppuna pääsimme melomaan kanooteilla jokea pitkin ja kuuntelemaan tarinoita alueella aikoinaan liikkuneista viikingeistä. Laitoimme luovuutemme peliin, kun kisasimme toisiamme vastaan eräkokkisodassa – ja saimme vuoden naurut, kun jälkkäriksi tekemämme nuotiobanaanit,  noh, eivät ehkä olleet ihan sieltä kauneimmasta tai edes kypsimmästä päästä.

Sarvikodan hämyisässä tunnelmassa pääsimme paistamaan superhyviä nuotiolettuja ja maistelemaan Panimo Kiisken erilaisia oluita. Ilta huipentui Hirvihaaran kartanoon, jonka hulppeat tilat saimme ihan kokonaan itsellemme! Oli aika ikimuistoinen kokemus saada yöpyä upeassa kartanohotellissa ihan vain keskenämme, ilman ainuttakaan muuta vierasta tai henkilökunnan jäsentä. Hirvihaaralle iso kiitos luottamuksesta <3

Sunnuntaina käytiin vielä kurkkimassa Sepänmäen käsityömuseon rakennuksiin, joita on ripoteltu museon suloiseen pihapiiriin. Tää oli sympaattinen paikka – kannattaa käydä katsomassa, jos liikut Mäntsälässä.

Mäntsälän reissustamme voit lukea lisää näistä blogeista: Lähtöportti, Lähtöselvitetty, Maa Quzuu, Unelmatrippi, Tasty Travelissimo ja Toisiin maisemiin.

Kuva: Mika / Lähtöportti

Lokakuu

Hattula ja Hämeenlinna

Ei kahta ilman kolmatta. Kun sekä elo- että syyskuussa vietin viikonloput bloggaajakollegoiden kanssa, oli suorastaan sopivaa jatkaa kotimaanmatkailua pienellä porukalla vielä lokakuussakin.

Ollaan pari viime vuotta haastettu itsemme matkailemaan Suomessa kaikkein kamalimpana vuodenaikana, eli loppusyksystä. Viime vuonna teimme Masentavan Marraskuun reissun Pohjois-Savon Rautalammille (tuosta reissusta voit lukea lisää Lähtöselvitetty-blogista). Tänä vuonna suuntasimme Lähtöselvitetty-Katjan ja Toisiin maisemiin -Hannelin kanssa Lohduttoman Lokakuun matkalle Hämeeseen.

Viikonlopun aikana ehdittiin muun muassa ihailla Hattulan historiallisia kirkkoja ja siltoja, bongata upeat muraalit Kantolan vanhoista viljasiiloista ja pistää pystyyn omatoimiset miniturnajaiset Hämeen linnassa. Löydettiin Hämeenlinnasta muutama muukin kiva museo: helposti lähestyttävä Museo Skogster ja sen yhteydessä oleva Säästöpankkimuseo sekä nykyaikaisten talojen keskellä nököttävä kaunis Sibeliuksen syntymäkoti. Viikonloppu huipentui Aulangon kertakaikkisen upeisiin ruskamaisemiin.

Marras-joulukuu

Löysin täydellisen rauhan Nepalista

Voi Nepal. Sitä ei voi ajatella huokaamatta ensin syvään. Niin upea ja unohtumaton matka se oli.

Vaikka kesällä Norjan reissulta palaillessani vannoin, että loppuvuodesta lähden lomalle jonnekin lämpimään, päädyin Nepaliin, jossa vähitellen valmistaudutaan viileämpään talvikauteen. Mutta onneksi lähdin. Vaikka reissulle oli aikaa vain vajaa kaksi viikkoa, tuntui kuin olisin ollut matkalla ainakin kuukauden.

Nepalin matka tuli aivan puskista. Nepal on ollut tosi pitkään haavelistallani, mutta vielä kesällä Irtiottoja-Lauran Nepal-kokemuksiani lukiessani mulla ei ollut aavistustakaan siitä, että olisin tuossa ihanassa maassa pian itsekin!

Lue lisää:

Nepal (31)

Miltä sun reissuvuotesi on näyttänyt?


Voit seurata Suunnattoman seikkailuja myös sosiaalisessa mediassa:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’

38 Comments

  • Heidi - Maailman äärellä
    8.1.2020 at 13:45

    Upea reissuvuosi sinulla takana! Erityisesti ihania Suomi-kohteita, sellaisia kuin Mäntsälä ;).
    Minäkin olin Tiilikasta kuullut niin paljon hyvää, että päätettiin tehdä sinne telttaretki. Keskikesän keliksi sattui kyllä surkean kylmät, tai sanotaan perinteisen suomalaiset, säät. Mutta oli siellä silti ihanaa, vaikka ei Tiilikasta kuitenkaan minun suosikkiani tullut. Jostain syystä esim. Patvinsuohon rakastuin paljon enemmän.
    Tälle vuodelle pitäisikin keksiä joitain Suomi-kohteita. Lappi ja Kuusamon seutu houkuttelisi taas, mutta ehkä pitäisi katsoa lähemmäksi. Torronsuo on kokematta. Olisikohan siitä seuraavaksi Suomi-haaveeksi…

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:14

      Patvinsuo on tehnyt vaikutuksen myös muhun. En osaa oikein sanoa mikä siinä kiehtoo, mutta jostain syystä Patvinsuolle voisi aina vain palata uudelleen.
      Lappi ja Kuusamo ovat myös aina hyviä vaihtoehtoja! Torronsuolle suositus, jos et ole siellä aiemmin ollut. Tammelassa on muitakin kiinnostavia luontokohteita, jotka voisi yhdistää samaan reissuun.

      Reply
  • Martta / Martan matkassa
    9.1.2020 at 00:24

    Onpa sulla ollut ihania retkiä! Minua houkuttelevat nuo kansallispuistot ja niiden vaellusreitit, norpat sekä Saariston rengastie on edelleen käymättä!

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:15

      Siinäpä onkin jo tekemistä kesälle tai kahdelle 🙂

      Reply
  • Ihania matkoja! Paljon erityisesti kotimaan matkakohteita, mitä on virkistävää lukea. Itse kun olen todella huono kotimaan reissaaja, niin mukava lukea hyviä koosteita ja kokemuksia näistä. Josko sitä itsekin joku kerta vielä innostuisi näiden herättelemänä.. 🙂 Pohjois-Norja kiinnostaa itseäkin kyllä kovasti ja sinne varmasti muutaman vuoden sisällä myös suuntaan, onhan se luonto vaan niin upea siellä! Oma viime vuoden matkakooste löytyy blogista: http://www.kookospalmunalla.fi/vuoden-parhaat/vuosikatsaus-2019-matkavuoden-parhaat-palat/

    Hyvää ja antoisaa uutta matkavuotta 2020! 🙂

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:16

      Pohjois-Norja on todellakin mykistävän upea! On aika jännä, ettei Norjassa ole tullut reissattua enemmänkin, vaikka se on niin lähellä ja täynnä upeita maisemia.

      Reply
  • Ihania matkoja vuosi täynnä. 🙂 Tuo on paras tunne kun huomaa mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä, ilman että niitä alun perin edes suunnitteli! 🙂 Ihanaa matkavuotta 2020 🙂

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:17

      Sanos muuta! Kaikkea sitä keksii ja tulee vastaan ihan huomaamattakin. Ihanaa reissuvuotta myös sulle! Indonesia on varmasti aivan mieletön kokemus!

      Reply
  • Anna | Muuttolintu.com
    10.1.2020 at 03:18

    Mahtava reissuvuosi sinullakin! Etenkin huokailin noita kotimaan kansallispuistoja, niissä kun on itse tullut vierailtua luvattoman vähän. Tietysti vähän vaikeaa kun asuu toisella puolella palloa. Nepaliin haluan myös itse ehdottomasti joskus! Antoisaa reissuvuotta myös tälle vuodelle 🙂

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:19

      Voin hyvin kuvitella, että siellä kaukana osaa arvostaa kotimaan kansallispuistoja vielä paremmin.
      Nepal oli ihana! Sinne kannattaa ehdottomasti matkustaa, kun palailette taas reissumoodiin.

      Reply
  • Cilla Maria
    11.1.2020 at 09:12

    Sympaattisia kohteita, etenkin kotimaan helmet 🙂 Muistan lapsuudestani tuon Saariston rengastien, kun vietimme jonkin verran kesiä Turun saaristossa mökkeillen.
    Itsellä oli aika kovatahtinen reissuvuosi, 18 maata ja 30 kohdetta. Alkoi loppuvuodesta jo väsymys painaa. Tästä vuodesta tulee varmasti rauhalllisempi. Mukavaa uutta matkailuvuotta sinulle!

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:20

      Huh, aika uskomaton saldo tuo 18 maata! Siinä on saanut reissata jo melko aktiivisesti.
      Ihanaa vuotta myös sulle!

      Reply
  • Hanna / Parasta matkalla
    11.1.2020 at 13:00

    Ai vitsi, hienoja reissuja olet tehnyt ja paljon koti-Suomessa! Pitäisi itsekin reissata enemmän oman maan kamaralla. Tuo saariston rengastie kiinnostaisi. Hauskoja myös nuo teidän syksyn bloggaajareissut!

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:21

      Saariston rengastie oli aika hauska ja helppo viikonloppukohde. Suomesta harvemmin löytää noin selkeitä road trip -reittejä, mikä varmasti tuo reissuun oman mausteensa.

      Reply
  • Merja / Merjan matkassa
    11.1.2020 at 18:16

    Ihania reissuja sulla on ollut ja todella paljon kotimaan kohteita. Mä olen niiden suhteen huono, mutta yhdeksi syyksi sanon kesämökin. Koska ollaan siellä niin paljon, niin sen jälkeen tekee mieli jonnekin Suomen rajojen ulkopuolelle. Torronsuo mun täytyy käydä korkkaamassa, koska tytär asuu siinä lähellä, niin se olisi helppo toteuttaa (eikä meiltäkään sinne kauaa aja). Toivottavasti nähdään ensi viikolla <3

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:22

      Kesämökki varmasti vaikuttaa tosi paljon kotimaanmatkailuun. Mutta Torronsuo sun pitää ehdottomasti laittaa tämän kesän bucket listille! 🙂 Toivottavasti nähdään! <3

      Reply
  • Tomi / Vaihda Vapaalle
    11.1.2020 at 22:10

    Huikeaa, että matkavuoden yksi kohokohdista oli Tuusula! =D Vähän harmitti kun ei päästy osallistumaan tuohon miittiin. Täällä kun itse asuu niin ei oikein osaa edes ajatella miltä lähitienoot näyttää ulkopuolisen silmin. Voisi varmaan itsekin reissailla enemmän kotimaassa. Aina vaan on se kaipuu jonnekin kauas ja etenkin lämpimään. Suomen kesä on toki aivan parhautta, mutta liian nopeasti se aina vilahtaa ohitse. Tuntuu ettei omaan reissuvuoteen edes mahtunut niin hirmuisesti kaikkea, mutta Google maps väitti mun liikkuneen kolme kertaa maapallon ympäri (122000km), joten kai sitä tuli jossain käytyä. Taisi kohokohta olla kuitenkin jo alkuvuodesta käynti Borneolla katsomassa eläinten elinolojen kutistumista palmuöljyviljelmien puristuksessa. Paljon masentavia fiiliksiä, mutta onneksi myös toivonpilkahduksia.

    Reply
    • Suunnaton
      12.1.2020 at 17:26

      Haha, Tuusula todellakin yllätti! Mä en myöskään siellä asuessani seikkaillut Tuusulassa lainkaan lähimetsiä kauempana. Sen takia oli aika hauska viettää Tuusulanjärvellä nyt kokonainen viikonloppu.

      Teillä on kieltämättä ollut aikamoinen reissuvuosi (jälleen kerran)!
      Tuo Borneon tilanne on todellakin surullinen. Mä olen suunnitellut reissua sinne, ja vähän ahdistaa jo etukäteen ajatus kaikkien palmuöljyplantaasien näkemisestä.

      Reply
1 2

Leave a Reply