Kaupallinen yhteistyö: Visit Tuusulanjärvi ym. *
Olin jo pitkään pyöritellyt mielessäni Tuusulanjärvellä vierailemista. Tuusulanjärven kulttuurihistoria on niin ainutlaatuista, että alue kuuluu ehdottomasti vähintäänkin jokaisen eteläsuomalaisen must visit -listalle. Jotenkin Tuusulanjärven ympäristöön tutustuminen oli kuitenkin aina jäänyt. Pelkät museomaiset kohteet eivät innostaneet niin paljon, että olisin saanut motivoitua itseni Tuusulaan.
Matkabloggaajien elokuinen viikonloppuretki Tuusulanjärvelle saapuikin kuin tilauksesta! Vietimme kaksi päivää Tuusulanjärven ympäristössä retkeillen, herkutellen ja tutustuen varsin rennolla tavalla Tuusulanjärveen ja sen kulttuurihistoriaan.
Kickbike-retki Sarvikalliolle
Luonnossa retkeillessä vastaan tulee jos jonkinmoisilla välineillä liikkuvaa kulkijaa. Kesällä patikoijia ja maastopyöräilijöitä, talvisin hiihtäjiä ja lumikenkäilijöitä. Mieleeni ei ole koskaan juolahtanut, että joku voisi lähteä retkelle kickbikellä. Siitäkin huolimatta, että omasta varastostanikin sellainen vempele löytyy.
Kun kuulin, että viikonlopun ohjelmassa olisi kickbike-retki Sarvikalliolle, en tiennyt mitä ajatella. Omat kokemukseni kickbikellä liikkumisesta eivät ole kaksiset, lähinnä takaraivossa jumputti paha kaatuminen muutaman vuoden takaa. Taustojen perusteella edessä olisi joko varsinainen fiasko tai sitten saisin korvattua aiemmat ei-niin-positiiviset kokemukseni paljon paremmilla muistoilla.
Onneksi retki kääntyi jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle. Noin seitsemän kilometrin lenkillä pääsi laittamaan reidet töihin pyörää eteenpäin lykkiessään ja toisaalta viilettämään mukavasti loivia alamäkiä vauhdilla alaspäin. Elämyksen taika johdatti meidät asfalttiteiden ja Tuusulan maaseudun halki Sarvikallion pysäköintipaikalle, josta alkoi retken hauskin osuus.
Sarvikalliolle oli juuri samana päivänä avattu uusi metsässä poukkoileva polku, Seittelinreitti. Mutkaista ja töyssyistä polkua pitkin potkiessa kipusimme rinnettä ylöspäin kuin huomaamatta. Ympärillä levittäytyvä metsä oli paikoitellen kuin sadusta, kun auringonvalo siivilöityi korkeiden puiden latvusten läpi.
Sarvikalliolta aukeaa hienot näkymät Tuusulanjärvelle ja aina Järvenpäähän saakka. Sarvikallio onkin Tuusulanjärven rantojen korkein kohta 25 metrisine kallionjyrkänteineen. Paikkaa kutsutaan usein pikku-Koliksi, sillä kallioilla maalanneen Eero Järnefeltin mielestä Sarvikallio muistutti pohjoiskarjalaista Kolia. Minulle Sarvikallio toi mieleen Etelä-Konneveden kansallispuistossa sijaitsevan Kalajanvuoren.
Yhtä kaikki, Sarvikallio oli kiva paikka pitää taukoa. Saimme nauttia Elämyksen taian tarjoamista herkullisista näkkileivistä ja pakurikääpäteestä sekä fiilistellä kalliolta avautuvia maisemia. Olen onnistunut tähän asti elämään tynnyrissä, sillä tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin maistamaan pakurikääpäteetä!
Kun yhteen oli kokoontunut läjä matkabloggaajia, piti Sarvikalliolla tietenkin ottaa myös perinteiset #skumppaakuksasta-kuvat. Onneksi Elämyksen taian Julia oli samalla aaltopituudella ja osasi suhtautua loistavalla huumorintajullaan matkabloggaajien toilailuihin.
Lue Sarvikalliosta lisää Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta.
Italialaisherkkuja illallisella
Päivän urheiluhetken jälkeen meitä odotti pitopalvelu Festa Zannonin tarjoama italialaistyylinen illallinen. Odotukset olivat korkealla ja nälkä kurni vatsassa, ja kyllä se pöytä notkuikin herkuista!
Alkupalaksi oli kaikkea mahdollista paahdetusta tomaatista ilmakuivattuun kinkkuun ja focacciaan. Napa paukkui jo antipastoista, kun pöytään tuotiin kahdenlaista pastaa, toinen sienillä ja toinen porsaanniskalla höystettynä. Ruoan mausta kertoo jotain se, että jopa minä, joka en edes sienistä välitä, lapoin sienipastaa suuhuni aivan onnessani. Jälkkäriksi saimme vielä herkullista ja hieman jouluun vivahtavaa mascarponejuustokakkua.
Ateria oli lainkaan liioittelematta yksi vuoden parhaista! Kun sen sai vielä nauttia parhaiden matkabloggaajakavereiden seurassa ja hyviä viinejä maistellen, oli kokonaisuus aivan loistava.
Pelaten ympäri Tuusulanjärven
Kun vielä viimeistelimme mascarponejuustokakkujamme, saimme vieraaksi Suomen Historiapelien Pekan. Pekka toi meille jokaiselle oman Tuusulanjärven taiteilijayhteisö -pelin ja kertoi taustoiksi Tuusulanjärven historiasta. Oli aika uskomatonta kuunnella, miten kukaan voi tuosta vain muistaa valtavan läjän vuosilukuja, nimiä ja paikkoja. Tällaisen ihmisen täytyy olla todella innostunut aiheestaan! Vau! Pekka kertoikin, että alunperin heidän tarkoituksenaan oli tehdä matkaopas Tuusulanjärven ympäristöön. Lopulta se oli kuitenkin julkaistiin lautapelin muodossa.
Varsinainen matkaopas peli olikin! Simppelissä noppapelissä liikuttiin ympäri Tuusulanjärven Pekka Halosen, Eero Järnefeltin, Jean Sibeliuksen ja Juhani Ahon aikakaudella. Järven ympärillä asuneet taitelijat kävivät pelin aikana varsin tutuiksi. Pelilaudalta olikin kiva bongailla päivän aikana nähtyjä ja seuraavana päivänä ohjelmassa olevia paikkoja. Jos perinteisen matkaoppaan lukeminen tuntuu nuivalta, pelin kautta tarinat luiskahtivat mieleen kuin huomaamatta.
Yöpyminen Villa Lohessa
Majapaikaksi ja viikonlopun tukikohdaksi olimme saaneet Pescator Villasin hulppean Villa Lohen. Kahdeksan matkabloggaajaa majoittui mukavasti 13 petipaikkaa tarjoavaan villaan. Vietimme Villa Lohessa koko illan: illallinen oli katettu villan ruokatilaan ja ruokapöytä tarjosi hyvän alustan myös lautapeleille. Villasta löytyi myös kaksi (!) saunaa ja poreallas. Villa Lohi oli loistava ympäristö isomman porukan majoitus- ja illanviettopaikaksi.
Aurinkoinen aamiainen Hotel Gustavelundissa
Aamulla suuntasimme edellisen illan pelissäkin jo tutuksi tulleeseen Gustavelundiin. Pelissä Gustavelundissa toki sijaitsi vanha kartano nykyisen modernimman hotellirakennuksen sijaan. Gustavelundissa meille tarjottiin perinteinen hotelliaamiainen, joka liittyi Gustavelundissa järjestettävään urheiluautotapahtumaan. Ihanan aamiaisesta teki ympäristö: oli mukava istuskella terassilla aamuauringon paisteessa ja tähyillä puiden takana siintävälle Tuusulanjärvelle.
Ehdimme tehdä myös pienen hotellikierroksen. Hotellin sisustus noudatti varsin orjallisesti 60- ja 70-luvun tyyliä, mikä teki hotellin sisustuksesta aika hauskan. Pääsimme kurkistaman myös vastikään remontoituihin huoneisiin, jotka nykyaikaisesta otteesta huolimatta heijastelivat samojen vuosikymmenten henkeä. Ehdoton lempparini hotellikierroksella oli hotellin sisäpuutarha. Vaaleiden värien ja selkeiden linjojen muodostaman sisätilan kruunasi yli 30-vuotias palmu ja muutama muu valtava kasvi!
Risteilyelämys Tuusulanjärvellä
Tuusulanjärven viikonloppumme huipentui risteilyyn, jonka Sportuna Oy tarjosi meille aurinkoisella järvellä. Tämä postaukseni on jo tähänkin mennessä täyttynyt ylistävistä sanoista, mutta en voi vielä lopettaa. Tämä risteily oli aivan ehdottomasti paras sisävesiristeily, jolla olen koskaan ollut!
Kulttuuriristeilyllä pääsimme jälleen sukeltamaan taiteilijayhteisön aikaan. Sportunan Juha maalaili eteemme uskomattomia tarinoita Juhani Ahosta, Eino Leinosta, Pekka Halosesta ja muista 1900-luvun taitteen merkkihenkilöistä. Risteilyä siivittivät taitavasti lausutut runot ja kylmiä väreitä nostattava Sibeliuksen musiikki. Risteily oli loistoesimerkki siitä, kuinka matkailijoille luodaan elämyksiä. Mieli todellakin vaelsi entisiin aikoihin, jolloin Suomen itsenäisyydestä vasta haaveiltiin.
Pääsimme näkemään järveltä käsin Sarvikallion, jossa olimme edellisenä päivänä retkeilleet, sekä lukuisia Tuusulanjärven taiteilijayhteisölle tuttuja paikkoja, joissa olimme vierailleet jo pelilaudalla. Risteily veti hyvin yhteen sen, mitä olimme viikonlopun aikana Tuusulanjärvestä oppineet.
Paluumatkalla Pekka Halosen Halosenniemestä saimme maistiaisia myös rennommista Sportunan tarjoamista risteilyistä. Lautalla soi letkeämmät biitit ja saimmepa myös kokea Titanic-hetken lautan keulassa My Heart Will Go Onin soidessa. Oli siinä Sarvikalliolla päivää paistattelevilla auringonottajilla ihmettelemistä.
Tuusulanjärven viikonloppu oli kotimaanmatkailua parhaimmillaan! Kaltaiseni luonto- ja aktiivimatkailija nautti kauniista maisemista ja uusista kokemuksista kickbike-retkellä ja järviristeilyllä. Tuusulanjärvellä vierailu jäisi ohueksi, jollei samalla tutustuisi sen kulttuurihistoriaan. Perinteinen museokierros Tuusulanjärvellä kuulostaisi ainakin omaan korvaani hieman puuduttavalta, mutta näin vaivihkaa eri aktiviteettien kautta historiaan tutustuminen kävi kuin leikiten! Taiteilijahistoria oli ujuttautunut lähes jokaiseen viikonlopun osa-alueeseen, mutta erityisesti lautapelin ja risteilyn avulla uudet (tai siis vanhat) asiat tulivat varsin tutuiksi.
Suurkiitos viikonlopusta mahtaville bloggaajakavereille Tasty Travelissimo, Lähtöportti, Fiftyfifty, Lähtöselvitetty, MaaQuzuu ja Toisiin maisemiin, jotka tekivät retkestä taas yltiöhauskan!
Kurkkaa myös muiden matkabloggaajien kokemukset tältä aurinkoiselta viikonlopulta:
- Tasty Travelissimo: Tuusulanjärvi – muutakin kuin museoita ja pyöräilyreittejä
- Lähtöportti: Tuttu Tuusula matkailijan silmin
- Lähtöselvitetty: Tuusula tutuksi: ylpeät yrittäjät nostivat Tuusulan uudelle tasolle
- Maa Quzuu: Matkabloggaajat Tuusulassa – monipuolinen Tuusulanjärvi paransi vanhat haavat
- Fiftyfifty: 9 x uusi elämys tutulla Tuusulanjärvellä
- Toisiin maisemiin: Lähimatkailua Tuusulassa
Oletko sä vieraillut Tuusulanjärven ympäristössä? Mikä siellä on mielestäsi parasta?
Kiinnostavatko Etelä-Suomen kulttuuri- ja luontokohteet? Löydät niitä lisää näistä postauksista:
- Huurteisen kaunis Fiskars ja vilaus Billnäsiä | Uusimaa
- Auringonlaskun retki Torronsuon kansallispuistoon | Kanta-Häme
*Viikonloppu toteutettu yhteistyössä: Visit Tuusulanjärvi, Pescator Villas, Elämyksen Taika, Festa Zannoni, Viinilinna, Suomen Historiapelit, Gustavelund ja Sportuna Oy.
Voit seurata Suunnattoman seikkailuja myös sosiaalisessa mediassa:
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi, Blogipolku ja Bloglovin’
12 Comments
Martina
20.8.2019 at 12:06Kiitos itsellesi ihan parhaasta seurasta ja hienoista hetkistä, joista kerroit tosi kivalla tavalla tässä postauksessa. Jos en olisi ollut mukana, olisi postausta lukiessa tullut harmitus siitä etten ollut paikalla. Kerroit niin elävästi päivän tapahtumista että tähän postaukseen palaa mielellään myöhemminkin muistelemaan elokuun parhaita päiviä. 🙂
Suunnaton
21.8.2019 at 09:56Ihana Martina! Kauniisti sanottu <3
Mika / Lähtöportti
21.8.2019 at 18:05Tällaisten postausten kautta on tosiaan mukava muistella tuota viikonloppua. Tästä välittyy hienosti se hyvä fiilis mikä meillä oli alusta loppuun, ja Tuusulan upeat maisematkin pääsevät hyvin esiin. Nähdään taas 🙂
Suunnaton
23.8.2019 at 11:23Ihana kuulla, että se loistava fiilis välittyy <3 Harvemmin tulee kirjoitettua näin yltiöpositiivista tekstiä, mutta viikonloppu vain oli niin loistava 🙂
Outi / Maa Quzuu
25.8.2019 at 21:42Kiitos matkaseurasta ja ihanasta raportista meidän päivästä! Oli aivan huippukivaa ja sanoit kyllä hyvin, että tuollaisena kierroksensa Tuusulanjärven ympäristöön tutustuminen kävi todella kuin leikiten! Tuusulanjärvellä on kyllä paljon annettavaa, enemmän kuin äkkiseltään kuvittelisi!
Suunnaton
27.8.2019 at 07:31Kiitos itsellesi 🙂 Näitä reissuja lisää!
Terhi
29.8.2019 at 20:51Minulla varmaan o aukko sivistyksessä kun ei pakurikääpätee ole tuttu 🙂 Olen ollut sillä varsinaisella taiteilijakotikierroksella ja pidin kovasti. Taiteilijakotien ja niiden historian lisäksi saa nauttia kauniista maisemista.
Suunnaton
7.9.2019 at 12:15Taiteilijakodeissa olisi kiva päästä vielä joskus käymään! Etenkin nyt, kun järvestä ja sen historiasta on jo hyvä yleiskäsitys.
Espanjaan
31.8.2019 at 08:51Kiitos! Luulin, että Tuusulanjärvi olisi minulle tuttu, mutta löytyipä tästä uuttakin. Kateellisena luin ja mietin, miten tällaisille retkille pääsee? Vai olitteko itse ystäväporukalla järjestäneet sen?
Suunnaton
7.9.2019 at 12:21Kiva kuulla, että tästä löytyi uusiakin juttuja!
Tämä reissu oli järjestetty omalla porukalla yhteistyössä yritysten kanssa. Silloin tällöin matkailutoimijat järjestävät vaikuttajille päiväreissuja itsekin. Esim. tämä Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n järjestämä Siuntion, Hangon ja Tammisaaren reissu oli sellainen.
Sonja | FIFTYFIFTY
31.8.2019 at 12:43On kyllä ihan totta, että isot historiapläjäykset voisivat olla puuduttavia, elleivät ne tulisi näin näppärässä paketissa kuin ne nyt tulivat. 🙂 Tää oli kyllä huikea viikonloppu, kiitos seurasta ja mennään joskus toiste uudestaan! <3
Suunnaton
7.9.2019 at 12:25Niin oli <3 Ehdottomasti näitä reissuja lisää! Kiitos seurasta sullekin 🙂