Menu
Suomi

Etelä-Konneveden kansallispuisto on näppärä päiväretkikohde Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajalla

Järvimaisemia, pitkospuita ja jyrkkiä kallioita. Suopursuja, vanhoja haapoja ja liito-oravien pesiä. Etelä-Konneveden kansallispuisto on monipuolinen päiväretkikohde keskisessä Suomessa. Reittejä on tarjolla sekä leppoisille retkeilijöille että ahkerammelliken vaeltajille. Etelä-Konnevesi on loistava retkikohde myös melojille!


Etelä-Konneveden kansallispuisto pähkinänkuoressa

Sijainti: Rautalampi ja Konnevesi, Pohjois-Savo ja Keski-Suomi
Reitin pituus: Kalajan kierros 4,6 km, Kolmen vuoren vaellus 14 km
Vaativuus: Kohtalainen: Reiteillä on jyrkkiä ja pitkiä nousuja ja laskuja
Parasta reitissä: Korkeuserot ja maisemat mäkien päältä
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu laavuilla, kodilla ja keittokatoksilla, tarkista paikat luontoon.fi-sivuilta. (Huom. Tarkista myös metsäpalovaroitukset: niiden aikana ei tulia saa tehdä.)
Yöpyminen: Sallittu jokamiehenoikeudella, joskin telttailuun suositellaan taukopaikkojen lähialueita.


Etelä-Konnevesi
Etelä-Konneveden kansallispuisto

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Etelä-Konneveden kansallispuisto on suht tuore tuttavuus Suomen kansallispuistojen joukossa. Se perustettiin vasta muutama vuosi sitten, vuonna 2014. Kansallispuisto oli mukava piristysruiske Rautalammin ja Konneveden kunnille, joiden alueella se sijaitsee.

Etelä-Konneveden kansallispuisto levittäytyy sekä Pohjois-Savon että Keski-Suomen alueelle. Se sijaitseekin näppärästi Kuopion ja Jyväskylän välillä, joskaan ei ihan suorimman reitin varrella.

Etelä-Konneveden kansallispuiston merkittävimmät patikkareitit ovat Rautalammin puolella. Vaelluspolkujen lisäksi kansallispuistosta löytyy järveä melottavaksi vaikka useammalle päivälle.

Me lähdimme tutustumaan kansallispuistoon mantereen puolelta. Olen jo pitkään halunnut päästä käymään Etelä-Konnevedellä ja nyt, juhannuksena 2018, osui vihdoinkin sopiva hetki siihen.

Etelä-Konneveden kansallispuistossa on kaksi varsinaista vaellusreittiä, 4,6 kilometrin pituinen Kalajan kierros sekä vähän haastavampi 14 kilometriä pitkä Kolmen vuoren vaellus. Näiden lisäksi samassa niemessä on Loukkuvuoren lenkki, jolle pääsee vain järveltä käsin tai osana Kolmen vuoren vaellusta. Reittien pituuksiin kannattaa suhtautua vähän varauksella, sillä todellisuudessa käveltävää tulee muutama kilometri reitin virallista pituutta enemmän.

Etelä-Konneveden kansallispuisto
Kalajan kierros

Kalajan kierros (4,6 km)

Vaikka Kolmen vuoren vaellus olisi houkutellut vaihtelevalla maastollaan, päädyimme tällä kertaa tutustua lyhyempään Kalajan kierrokseen. Kalajan kierros lähtee Kalajan pysäköintipaikalta, läheltä Törmälän matkailukeskusta. Ensimmäinen kilometri reitistä kuljetaan vehreässä metsässä melko tasaisessa maastossa. Polku on suht helppokulkuinen. Jo alkumatkasta saadaan maistiainen pienestä lammesta, jollaisia tällä reitillä näkyy useampikin.

Etelä-Konneveden kansallispuisto
Kalajan kierros
Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kalajan kierroksen ensimmäinen etappi kuljetaan edestakaisin, tullessa ja mennessä. Varsinainen rengasreitti lähtee Vuori-Kalajan lammen rannalta läheltä Vuori-Kalajan laavua. Laavu on myös liikuntaesteisten saavutettavissa, sillä lammen rantaan pääsee tarvittaessa ajamaan autolla. Viimeiset pari sataa metriä laavulle kuljetaan leveitä pitkospuita, joita pitkin pyörätuolillakin vaikuttaisi olevan helppo kulkea.

Etelä-Konneveden kansallispuisto, esteettömyys
Etelä-Konneveden kansallispuisto, esteettömyys

Kalajan kierros suositellaan kierrettävän myötäpäivään, jolloin laavulle saavutaan vasta ihan viimeisenä. Niinpä emme käyneet tutustumassa laavuun vielä tässä vaiheessa, vaan lähdimme kulkemaan tavanomaisia pitkospuita lammen rantaa pitkin.

Etelä-Konneveden kansallispuisto, pitkospuut

Lampimaisemia Vuori-Kalajan itärannalla

Itärantaa kuljetaan vuoroin pitkospuilla, vuoroin kiivetään lyhyitä rinteitä pitkin kallion päälle. Vuori-Kalajan vesi on todella kirkasta. Välillä on pakko pysähtyä katselemaan veden alta kuultavia uppotukkeja sekä vastarannalla kohoavia kallioseinämiä. Jyrkkiä kallioita katsoessaan voi kuvitella, kuinka kiviseinämät jatkuvat veden alla kymmeniä metrejä 30 metriä syvän Vuori-Kalajan pohjaan saakka.

Etelä-Konneveden kansallispuisto
Etelä-Konnevesi
Kalajan kierros

Vuori-Kalajan itärantaa kulkiessa kuusten välistä alkaa näkyä harmaa puinen mökki. Vanhasta ulkoasustaan huolimatta rakennus on vasta muutaman vuosikymmenen ikäinen. 1970-luvulla mökissä asusti karjalansiirtolainen Feliks Tarasoff.

Mökkiin pääsee kurkkaamaan ikkunalasin läpi. Näkymä vie kertaheitolla lapsuuden kesämökille. Ikkunan sisäpuolella näkyy niin pajon tutunnäköisiä tavaroita, että on helppo kuvitella mökin olleen asuttu 1900-luvun loppupuolella.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Lammen eteläpäässä reitti erkanee lammesta ja lähtee nousemaan juurakkoista polkua pitkin ylöspäin. Kuusimetsän sijaan rinteessä kasvaa valtavan korkeita haapoja. Luontopolun opastaulu kertoo niiden olevan 140 vuotta vanhoja. Aika huikeaa kävellä pylväsmäisten haapojen keskellä, jotka ovat nähdeen auringonvalon jo 1800-luvulla.

Kalajan kierros
Etelä-Konneveden kansallispuisto
Etelä-Konnevesi

Kalajanvuori

Vähitellen haapametsä jää taakse ja polku jatkaa kipuamistaan kallioisemmassa ympäristössä. Nyt ollaan jo sen verran korkealla, että lännessä levittäytyvä laaja järvenselkä alkaa pilkahdella puiden lomasta.

Polku taittuu kuitenkin Vuori-Kalajan lammen länsirannalle. Nyt olemme kivunneet niiden kallionseinämien päälle, joita vastarannalta päästiin ihailemaan. Laskeudun vähän alemmas lähemmäs reunaa. Tumma Vuori-Kalajan lampi näkyy alhaalla. Värin perusteella on helppo uskoa, että vettä riittää todella syvälle.

Polku seurailee lammen reunaa hyvän matkaa. Etsimme sopivan kohdan kalliosta ja pysähdymme syömään eväitä. Kaukana alhaalla näkyy tumma vedenpinta. Edessä aukeaa näkymä puiden latvojen ylle. Pohjois-Savossa metsää tosiaankin riittää.

Vuori-Kalaja
Kalajanvuori
Etelä-Konneveden kansallispuisto
Vuori-Kalajan lampi

Olin kuvitellut, että tämä kohta Kalajanvuorella olisi reitin korkein kohta, mutta polku jatkuu poukkoillen vielä hieman ylemmäs. Saavumme kallionlaelle. Täällä kallionpinta on näkyvillä jo laajemmalla alalla. Kuiva alkukesä on jättänyt jälkensä kasvillisuuteen. Osa koivuista ja mustikanvarvuista on niin kellastuneita, että voisi kuvitella kesän olevan jo pidemmällä.

Huipulla kohoaa vanha kolmiomittaustorni. Rakennelma jää kuitenkin huipulta avautuvan maiseman varjoon.

Jos eväspaikallamme ihailimme pohjois-savolaisia metsiä, nyt näkymä aukeaa kohti Keski-Suomea. Tätä järvimaisemaa kelpaa katsella. Kallion laelle on pystytetty muutama puupenkki. Tämäkään ei olisi ollut yhtään hassumpi paikka evästauolle.

Kolmiomittaustorni, Etelä-Konneveden kansallispuisto
Kolmiomittaustorni, Etelä-Konneveden kansallispuisto
Etelä-Konneveden kansallispuisto, maisema
Etelä-Konnevesi
Etelä-Konneveden kansallispuisto

Vähitellen polku alkaa laskeutua alemmas. Tähän suuntaan kulkiessa retkeilijä saa ihailla Kitulammelle aukeavaa maisemaa. Alamäkeen kulkiessa vastaan tulee myös reitin hankalimmat kohdat. Maasto on kivikkoista ja polku ottaa välillä suuriakin harppauksia alamäkeen. Polun varteen on kiinnitetty köysi, josta pystyy ottamaan tukea.

Kalajanvuoren toista puolta ylämäkeen tuleminen oli suhteellisen helppoa eikä edes kovin raskasta. Nyt alamäkeen kulkiessaan sai katsella jalkoihinsa huomattavasti tarkemmin. Siitä huolimatta rinnettä kohtuullisen helppo laskeutua. Voisin kuvitella, että ylöspäin kipuaminen voisi tällä puolella vuorta olla aika rankkaa.

Kalajan kierros

Kalajan kierroksen loppuosa Kitulammelta Vuori-Kalajalle

Lopulta polku laskeutuu takaisin järvien tasolle. Nyt näkyvillä on kierroksen kolmas lampi, Kitulampi, jota jo kallion päältä katselimme. Lammen rannalla vastaamme tulee kierroksen kolmas vastaantulija. Vaikka Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee suhteellisen lähellä pariakin suurta kaupunkia, Kuopiota ja Jyväskylää, ei reitillä ainakaan nyt ole liikaa ruuhkaa.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kalajan kierroksen viimeinen etappi kulkee taas tavanomaisessa maastossa. Pienen matkaa reitti on jopa vähän tylsä. Onneksi pian kuitenkin saavutaan taas Vuori-Kalajan rantaan ja komeiden kallionseinämien äärelle. Vuori-Kalajan laavua lähestyessä ihmisiäkin alkaa näkyä enemmän.

Kalajan kierros
Etelä-Konneveden kansallispuisto

Laavun lähelle on pystytetty useita telttoja ja laavu on täynnä ihmisiä. Olimme suunnitelleet pysähtyvämme laavulle paistamaan makkaraa, mutta ihmispaljous ei houkuttele lainkaan. Etenkään, kun olimme ottaneet koiran mukaan reissuun ja laavun ympäristössä vilisi useampiakin pikkukoiria flekseissään.

Kalajan kierros oli oikein mukava valinta päiväretkelle. Reitin varrelle mahtui monenlaisia maisemia, jotka erosivat mukavasti tavanomaisesta savolaisesta ryteiköstä. Reitillä oli aika paljon nousuja ja laskuja, mutta normaalikuntoinen selviää niistä sujuvasti. Kalajan kierroksella sai mukavan maistiaisen Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Seuraavaksi täytyykin päästä kiertämään pidempi Kolmen vuoren vaellus tai päästä tutustumaan kansallispuistoon järven suunnalta.

Etelä-Konnevesi

Vinkit Etelä-Konneveden kansallispuistoon:

  • Kalajan kierros ja osin samaa reittiä kulkeva Kolmen vuoren vaellus kiertävässä mäkisessä ja osin epätasaisessa maastossa. Kengiksi kannattaa valita tukevat ja pitävät kengät, mutta ilman varsinaisia vaelluskenkiäkin pärjää hyvin – ainakin Kalajan kierroksella.
  • Kalajan kierros kannattaa kiertää ohjeiden mukaisesti myötäpäivään. Tähän suuntaan järvinäkymät ovat parhaat.
  • Reitin varrella on huusseja, mutta omat vessapaperit kannattaa ottaa mukaan.
  • Kalajan kierroksen virallinen pituus on 4,6 kilometriä, mutta todellisuudessa matkaa kertyy lähemmäs 6 kilometriä.
  • Kalajan kierrokseen kannattaa varata aikaa ainakin pari-kolme tuntia – evästauoista ja ihmettelyhetkien määrästä riippuen.
  • Vaellusreitit sijaitsevat kansallispuiston itäosassa Rautalammin puolella. Reitit lähtevät Kalajan pysäköintialueelta. Alueelle pääsee kantatietä 69 sekä Rautalammin että Konneveden suunnasta. Käänny Konnekoskentielle etelään ja aja sitä Törmälän matkailukeskukselle saakka. Törmälän kohdalla käännytään oikealle kohti Kalajaa. Kalajan opasviitta on aika hankalasti havaittavissa. Tätä töyssyistä ja kapeaa tietä jatketaan vielä toista kilometriä Kalajan pysäköintipaikalle.
  • Reittikartan löydät Metsähallituksen sivuilta.
  • Lisätietoja Etelä-Konneveden kansallispuistosta voit käydä katsomassa Luontoon.fi -sivustolta.
Etelä-Konneveden kansallispuisto
Etelä-Konnevesi

Oletko sinä jo ehtinyt tutustua Etelä-Konneveden kansallispuistoon? Jos olet kiertänyt Kolmen vuoren vaelluksen, kuulen mielelläni kokemuksia ja vinkkejä! Mielelläni kuulen myös vinkkejä siitä, mistä kannattaisi lähteä kyselemään kajakkeja melontaretkeä varten.

Lue lisää Itä-Suomen retkeilykohteista:

Löydät Suunnattoman myös sosiaalisesta mediasta:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’

18 Comments

  • Nimetön
    17.7.2018 at 13:04

    Moi! Kanootit ja kajakit saatte Häyrylän rannasta! Sieltä pääsette myös risteilylle mm. M/s linnealla, 30€/nuppi, kestää 2h ja näette koko kansallispuisto alueen hyvin kohokohtineen.

    Reply
    • Suunnaton
      22.7.2018 at 23:34

      Suurkiitos vinkistä! Kiva kun kommentoit! Täytyykin tutustua tuohon.

      Reply
  • Virpi/Hätälasku
    22.7.2018 at 15:09

    Kansallispuistot on kiehtovia, itse suunnitellut retkiä niihin useammallekin paikkakunnalle. Tämä vaikuttaa kivalta ja simppeliltä kierrokselta, ehtisi vielä muuallekin päivän aikana.

    Reply
    • Suunnaton
      22.7.2018 at 23:36

      Suomessa pitäisi enemmänkin käydä kansallispuistoissa. Minullakin on ollut niistä turhan pitkä tauko, vaikka kansallispuistoista onkin tosi hyviä kokemuksia. Onneksi tänä vuonna aloin vihdoin korjaamaan tätä lipsahdusta.
      Kalajan kierros oli tosiaan kiva parin tunnin pyrähdys, jonka jälkeen ehtisi hyvin käydä myös muuallakin.

      Reply
  • Maisu
    22.7.2018 at 17:36

    Onpas vaan Suomen kesä ja luonto kauneinta, mitä löytyy. Kansallispuistoaiheisia postauksia on mukavaa lukea, eli näitä lisää!

    Reply
    • Suunnaton
      22.7.2018 at 23:37

      Kiva kun kommentoit, Maisu!
      Sanos muuta, Suomen luonto on tosi upeaa! Ihana kuulla, että tällaisille postauksille on tilausta. Niitä onkin tulossa muutamia lisää jo suht koht lähiaikoina 🙂

      Reply
  • Stacy Siivonen
    23.7.2018 at 08:47

    Kiinnostavaa. Tuohon ankallispuistoon olen suunnitellut menemistä, kun en ole aiemmin ollut. Ikävä, että sinnekin tunkee ihmisiä, pitää selkeästi valita jokin rauhallisempi kolkka.
    Tarasoffin nimi viittaa Suojärvelle, mutta en löytänyt häntä äkkipäätä Genistä. On varmaan jonkin mutkan kautta sukulainen.
    Vanhat kuusikot panevat minut aina etsimään pohjantikkaa.

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 14:53

      Kyllähän näille helpoille reiteille löytyy porukkaa. Onneksi itse poluilla ei ollut hirveästi tungosta, vaikka laavun ympäristö olikin ihan täynnä.
      Hauskaa, jos löytyi sukulainen jotakin kautta!

      Reply
  • Martta / Martan Matkassa
    26.7.2018 at 00:27

    Kiva kuulla että Suomeen tulee uusia kansallispuistoja lisää! Pistetään tämäkin puisto listalle!

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 14:54

      Etelä-Konnevesi oli ihan kiva tuttavuus 🙂 Samaa mieltä olen, että kyllä näitä kansallispuistoja saa tulla lisääkin.

      Reply
  • Sonja | FIFTYFIFTY
    26.7.2018 at 18:00

    Ihania metsä- ja järvimaisemia tuollakin. Ja vesi on kyllä uskomattoman kirkasta niin kuin sanoit. Mustanpuhuva lampi muistutti ihan niitä lampia, joita me nähtiin Hiideportin kansallispuistossa. Oma juttu Tiilikkajärven kansallispuistosta odottaa vielä tekoaan. Mutta Suomen kansallispuistossa on kyllä kiva tehdö päiväretkiä ja niistä on kiva lukea. 🙂

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 14:56

      Niinpä! Blogijuttujen kautta on hyvä käydä kurkkimassa, olisiko joku tietty knsallispuisto tai muu retkeilyalue sopiva juuri itselleen.
      Odotan innolla sun tiilikkapostausta!

      Reply
  • Kohteena maailma / Rami
    27.7.2018 at 20:20

    Kävin viime vuonna tuon Kalajan kierroksen ja ainoa miinus oli järjetön määrä opasteita. Luulisi nyt sen verran retkeilijöiden osaavan suunnistaa, että ”viiden metrin välein” ei tarvitse hakata merkkiä pystyyn saati maalata puita.

    Melonta tuolla kiinnostaisi kovasti, täytyy myös tuo 14 km reitti käydä patikoimassa.

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 14:58

      Haha, enpä tullut kiinnittäneeksi huomiota opasteiden määrään. Onnistuttiin niistä huolimatta päätymään vähän jonnekin omille poluille 😀
      Mutta kyllähän sitä reitillä pysyy ihan pelkkien puihin maalattujen täplienkin avulla. Toisaalta musta on kiva jäädä katselemaan karttoja matkankin varrella.

      Reply
  • Hei iso kiitos tästä! Meidän mökki on reilun 100 kilometrin päässä täältä, joten joskus todellakin voisi käydä päiväretkellä täällä tai hmm, miksei vaikka telttaretkellä! 🙂

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 14:58

      Oi, sepäs sattui! Ehdottomasti kannattaa käydä 🙂

      Reply
  • Maisemaonnellinen Johanna
    31.7.2018 at 20:35

    Tämäpä tuli nyt hyvään saumaan! 🙂 Muutama viikko sitten olin synttäreillä Rautalammilla, ja tuo kansallispuisto nousi siellä keskusteluun ja suunnitelmiin.

    Oikein hyvältähän nuo maisemat näyttävät, kolmen vuoren kierros kuulostaa myös erittäin houkuttelevalta. Minkärotuinen koira teillä kiertää mukana? En oikein osaa tuosta pitkospuukuvasta päätellä.

    Reply
    • Suunnaton
      5.8.2018 at 15:01

      Loistavaa! Etelä-Konneveden kansallispuisto on oikein hyvä lisä Pohjois-Savoon (ja miksei Keski-Suomeenkin).
      Nuo tassunjäljet ovat belgianpaimenkoiran 🙂

      Reply

Leave a Reply