Nepalissa sijaitseva Pokharan kaupunki on monelle matkailijalle vain ponnistuspaikka Annapurnan alueen vaelluksille. Mutta täällä Himalajan juurella sijaitsevassa järvenrantakaupungissa on myös paljon muuta nähtävää.
Kirjoitin edellisessä postauksessa mitä kaikkea Pokharan kaupungissa voi tehdä ja missä kannattaa yöpyä. Tähän blogipostaukseen keräsin vinkkejä, mitä Pokharan lähialueilla kannattaa kokea. Nepalin matkallani joulukuussa 2019 nimittäin totesin, että nähtävää ja koettavaa riittää!
Sarangkot, vuoristokylä Pokharan vieressä
Pokharan parhaat auringonnousumaisemat löytyvät Pokharan yläpuolella kohoavasta Sarangkotin vuoristokylästä. Aamuisin Sarangkotin näköalapaikka on täynnä auringonnousua ihailevia ihmisiä. Positiivista kyllä, vain harva heistä oli länsimaalaisia.
Siinä ei väenpaljouskaan haitannut, kun aamu alkoi vähitellen vähitellen sarastaa ja Himalajan lumihuiput piirtyivät esiin sinisestä horisontista ja auringon ensimmäisten säteiden myötä hohtivat vaaleanpunaisina.
Sarangotin auringonnousua voi saapua ihastelemaan osana Pokharasta lähteviä päiväretkiä. Huipulle voi saapua myös omatoimisesti taksilla. Superreipas matkailija patikoi rinnettä ylös Pokharasta saakka, mutta pimeässä metsässä kulkeminen ei välttämättä ole kaikkein turvallisin vaihtoehto.
Minä halusin välttää aamuiset taksimatkat ja muutenkin nauttia Sarangkotista pidempään, joten varasin huoneen yhden kylän monista majataloista. Sieltä olikin näppärä aamulla kipaista kylän korkeimmalle paikalle ihailemaan auringonnousua, joskin lukuisat portaat ja ylämäet olivat heti aamutuimaan aika rankka rytistys.
Sarangkotissa yöpyminen oli mainio ajatus. Ehdin haahuilla pienessä kylässä ihmettelemässä kyläläisten elämää ja kiipesin ihastelemaan Himalajan huippuja useaan otteeseen. Katselin, kuinka kyläläiset kokoontuivat kaivolle vaihtamaan kuulumisia ja majatalon omistajaperheen lapset leikkivät pihalla.
Vajaa vuorokausi hujahti Sarangkotissa ihan hetkessä. Pidempäänkin täällä olisi voinut viihtyä, etenkin jos ilma olisi ollut kirkkaampi. Nyt usva peitti taakseen näkymät ympäröiville kukkuloille ja alhaalla levittäytyvään Pokharan kaupunkiin.
Sarangkot oli oikein sympaattinen paikka, jossa auringosta ja vuoristomaisemista nauttii mielellään.
Hyvä tietää: Sarangkotiin saapuessaan saattaa joutua maksamaan pienen 60 rupian sisäänpääsymaksun (n. 0,5 €). Myös Sarangkotin huipun näköalapaikka on maksullinen (40 rupiaa: 0,3 €)
Sarangkotiin saapuminen bussilla
Taksi Pokharan kaupungista Sarangkotiin maksaa noin 1000-1100 rupiaa (n. 8 euroa). Huomattavasti edullisemmin Pokharasta Sarangkotiin voi kulkea bussilla, joskin bussilla kulkeminen vaatii vähän enemmän säätämistä.
Bussi lähtee Pokharan pohjoisosasta Baglung Bus Parkista. Lakesiden turistikeskittymästä lähdettäessä täytyy siis ensin kulkea joko taksilla tai bussilla Baglungin linja-autoasemalle, josta voi hypätä Sarangkotiin vievän bussin kyytiin. Baglungin asemalle pääsee samalla tavoin kuin Pokharan pohjoisosassa sijaitsevalle Bindhya Basinin temppelille, kyydistä vain jäädään hieman aiemmin. Vinkit bussilla matkustamiseen Pokharan Bindhya Basinille ja Old Bazaarille löydät edellisestä postauksestani.
Paluumatka Sarangkotista Pokharaan
Vielä vinkki Sarangkotista pois lähtemiseen: Taksimatka Pokharan ja Sarangkotin välillä maksaa Nepalin mittapuulla melko paljon, sillä taksit joutuvat yleensä tekemään matkan toiseen suuntaan tyhjänä. Sarangkotista lähtiessään kannattaakin kävellä hieman alemmas päätien varteen ja napata lennosta joko Pokharaan palaava taksi tai varjoliitäjiä ylös kuljettanut ja tyhjänä Pokharaan palaava auto. Kuljettajat ottavat mielellään matkailijan kyytiin ja saavat samalla hieman lisätienestiä. Tällä tavoin automatka Sarangkotista Pokharaan maksaa noin 200-400 rupiaa (1,5-3 euroa) sen sijaan, että maksaisit 1000 rupiaa erikseen tilattavasta taksista.
Extreme-urheilu Pokharassa
Pokhara on Nepalin extreme-urheilun keskus. Pokharassa pääset varjoliitämään, kiitämään ziplinellä 140 kilometrin tuntivauhdilla, hyppäämään benjihypyn ja laskemaan koskea.
Varjoliitelyä ja koskenlaskua tarjoaa useampikin yritys. Pokharan taivaalla leijailee varjoliitäjiä harva se hetki. Sarangotin vuoristokylään vievän tien varrella on lukuisia lähtöpaikkoja, joista varjoliitäjät ponnistavat matkaan. Voin vaan kuvitella, miten upeat maisemat taivaalta aukeaakaan, kun päivä on kirkas ja Himalajan huiput näkyvät selvästi.
Sarangkotista pääsee alas myös toisella hurjalla tavalla. Maailman jyrkimmäksi, korkeimmaksi ja pisimmäksi tituleerattu zipline (vaijeriliuku) vie kahdessa minuutissa Sarangkotin vuoristokylästä alas Pokharaan. Mä olin ehtinyt hehkuttaa tätä kokemusta jo vaikka kuinka monelle ja uhosin voittavani korkeanpaikankammoni ziplinen kyydissä. Mutta kuinkas kävikään. Olin jo varannut paikan ziplinesta, kun sitä tarjoava yritys HighGround Adventures ilmoitti, ettei kyseiselle vuorolle olisi riittävästi lähtijöitä. Olisin voinut siirtää vaijeriliu’un seuraavalle päivälle, mutta se ei enää sopinut aikatauluihini. Mulla jäi siis zipline kokematta, mutta käy testaamassa se ja kerro, oliko se niin hurja kuin miltä kuulostaa!
World Peace Pagoda, päiväpatikka Pokharassa
Vaikka Pokhara on suosittu lähtöpaikka Annapurnan alueen pidemmille vaelluksille, voi sieltä tehdä myös joitakin päivävaelluksia. Omatoimisesti voi patikoida sekä korkealle Sarangkotin kylään että suositulle World Peace Pagodalle.
World Peace Pagoda on valkoisena hohtava pagoda, jonka luota avautuu upeat maisemat ympäröivään vuoristoon. Huipulle pääsee pariakin reittiä. Suositumpi reitti lähtee Pokharan kaupungin edustalta. Lakesiden alueelta hypätään veneeseen, joka kuljettaa sinut kymmenien muiden turistiveneiden keskellä lahden toiselle puolelle World Peace Pagodan alkupisteeseen. Täältä edessä on tunnin mittainen patikointi jyrkkää mäkeä ylöspäin. Toinen vaihtoehtoinen ja ilmeisesti vähän rauhallisempi reitti lähtee Phewa Laken padolta.
World Peace Pagodalle vievillä reiteillä on tapahtunut ryöstöjä ja pahoinpitelyjä, jotka kohdistuvat etenkin yksin retkeileviin. Jos lähdet patikoimaan World Peace Pagodalle omatoimisesti, kannattaa ottaa muutama kaveri mukaan.
Tämän vuoksi päätin itse jättää lopulta World Peace Pagodan pois päiväohjelmastani. Riski ryöstetyksi joutumiselle oli liian suuri, vaikka huipulta sanotaankin aukeavan upeat maisemat Phewa Lakelle ja kohti Himalajan huippuja.
Retki tiibetiläisten pakolaiskyliin
Koskettavin kokemus Pokharassa oli päiväretki, jolle lähdin hieman ex-tempore päätettyäni jättää väliin patikoinnin World Peace Pagodalle.
Pokharan ympäristössä on useampia pakolaisleirejä, joihin tiibetiläiset ovat paenneet Kiinan valloitettua Tiibetin 50-luvulla. Tiibetiläispakolaisten elämään ja Tiibetin tilanteeseen pääsee tutustumaan unohtumattomalla tavalla tiibetiläispakolaisen Thuptenin järjestämillä päiväretkillä.
Päivän aikana vieraillaan tiibetiläispakolaisten kodissa, seurataan munkkien hypnotisoivaa rukoushetkeä sekä tutustutaan tiibetiläisten pakolaisleirien koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Retken huippuhetkiä olivat tiibetiläislääkärin vastaanotolla käyminen ja moniin tiibetiläisiin ruokiin, muun muassa voiteehen tutustuminen.
Päivä oli ikimuistoinen ja avasi silmäni Tiibetin tilanteelle aivan uudella tavalla. Tämä unohtumaton ja opettavainen päiväretki kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan matkaohjelmaan!
Lue lisää: Ikimuistoinen vierailu tiibetiläisten pakolaisleireissä
Lue myös vinkkini itse Pokharan kaupunkiin.
Muut Nepalista kirjoittamani postaukset löydät näiden linkkien takaa:
- Jätin palan sydämestäni Nepaliin
- Soolomatka Nepaliin – täydellisen matkan reitti ja kohteet
- Ikimuistoinen vierailu tiibetiläisten pakolaisleireissä
Voit seurata Suunnattoman seikkailuja myös sosiaalisessa mediassa:
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’
Follow my blog with Bloglovin
3 Comments
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
23.1.2020 at 21:40Tuo vaijeriliuku kiinnostaa ja benjihyppykin periaatteessa, vaikka Victorian putouksilla tuli hypättyä vielä korkeampi benjihyppy. Oli yllättävä lukea tuosta patikkareitin vaarallisuudesta. Olin ajatellut, että Nepal on erittäin turvallinen maa,
Vierailu pakolaiskylissä on varmasti erittäin mielenkiintoinen. Itse haaveilen matkasta Tiibetiin. Voisi kuitenkin ajatella, että pakolaiset pystyisivät elämään vapaammin omana itsenään kuin Kiinassa sen alistamina ja valvomina.
Suunnaton
24.1.2020 at 05:41Nepal tuntui tosi turvalliselta maalta. Eniten varoituksia kuulin ja luin juuri yksin patikointiin liittyen, etenkin Kathmandun laaksossa ja tuolla World Peace Pagodalla. Myös muille vaellusreiteille varoiteltiin lähtemästä yksin, osin ryöstöjen ym. ja osin ihan tavallisen vaellusten onnettomuusuhan vuoksi.
Tiibet on myös mulla ollut haavelistalla, etenkin sen jälkeen kun Nepalin matkaa suunnitellessa tutustuin enemmän Himalajan ylänköihin. Julkaisen muuten piakkoin tiibetiläisten pakolaisleireistä vielä ihan oman postauksensa.
Sini
24.1.2020 at 13:19Kiva lukea tämä kirjoitus juuri tänään ja täällä Nepalissa, Pokharassa. Saavuimme 10 minuuttia sitten tiibettiläisleiriltä takaisin Pokharaan ja eilen kävelimme ylös World peace pagodalle ja tulimme alas toista reittiä. Aika spookie metsä kyllä oli jos yksin olisin ollut. Pari Gurkha-sotilasta juoksi meitä vastaan siellä.