Karkausvuoden kerran elämässä -seikkailu loppui lyhyeen, kiitos koronan. Maaliskuun alussa lensin Malesiaan, tarkoituksenani viettää koko loppuvuosi 2020 maailmalla. Vain 2,5 viikkoa myöhemmin olin jälleen lentokoneessa, matkalla takaisin kotiin.
En tiedä pitäisikö tässä tilanteessa itkeä vai nauraa. Lähes ainoa mahdollisuus koko elämäni aikana, kun olisin vapaa matkustamaan 10 kuukautta putkeen, ja samalla hetkellä iskee pandemia, joka heittää kaikki suunnitelmat näyttävällä voltilla roskakoriin.
Malesiassa kaikki hyvin
Maaliskuun alussa tilanne näytti vielä suhteellisen hyvältä. Korona jylläsi lähinnä Kiinassa ja muutamassa muussa maassa. Eurooppaan tauti ei ollut vielä pahemmin iskenyt.
Karkausvuoden reissulle lähtiessäni olin valmistautunut siihen, että korona tulee vaikuttamaan matkasuunnitelmiini. Mutta tuolloin ajattelin, että riittää kun seuraan eri maiden matkustustiedotteita ja muutan reittiäni ja aikataulujani tarpeen mukaan.
Maaliskuun alussa Malesiassa kaikki oli hyvin. Maassa oli alkuvuodesta todettu muutamia tartuntoja, mutta nyt tilanne näytti varsin stabiililta. Korona näkyi maassa ainoastaan yksittäisinä tiedotelappuina ja joidenkin nähtävyyksien luona pidettävinä kuumemittauksina.
Maaliskuun ensimmäisen viikon aikana kotoa alkoi kuitenkin tulla huolestuneita viestejä. Tauti oli löytänyt tiensä Italiaan. Vähitellen se levisi myös muihin maihin. Lentoja peruttiin ja maat alkoivat asettaa ensimmäisiä matkustusrajoituksiaan. Malesiassa kaikki oli rauhallista ja elämä jatkui kuten aiemminkin. Kun USA ilmoitti kieltävänsä maahantulon Schengen-maista 14.3. lähtien, olin helpottunut siitä, ettei maahantuloa kielletty kaikilta Schengen-maiden kansalaisilta vain ainoastaan heiltä, jotka olivat olleet näissä maissa kahden viimeisimmän viikon aikana. Toukokuulle suunnittelemani matka USA:an näytti vielä mahdolliselta.
Vaikka Suomesta alkoi tulla toivomuksia palata kotiin ja ulkoministeriö kehotti välttämään ulkomaille matkustamista, tässä vaiheessa tuntui siltä, että on kaikkein parasta pysyä Euroopan ulkopuolella. Euroopassa tauti oli kovaa vauhtia leviämässä, mutta Kaakkois-Aasiassa tilanne pysyi edelleen varsin normaalina.
Koko Malesiassa matkustamisen ajan pysyin hereillä. Vaikka koronatilanne Malesiassa vaikutti rauhalliselta, mietin jatkuvasti, mitä kannattaisi tehdä ja miten korona vaikuttaisi matkasuunnitelmiini. Viestittelin muiden maailmalla matkaavien kanssa ja jaoimme mietteitämme koronasta, kotiinpaluusta ja matkustamisen jatkamisesta.
Ajatukset muuttuivat vähitellen.
Maaliskuun alussa matkaan lähtiessäni uskoin siihen, että voisin pysyä ulkomailla koko vuoden 2020. Maaliskuun kuluessa ajatukset muuttuivat siihen suuntaan, että matkustaisin suunnitelmieni mukaan vähintään kesäkuun alkuun asti ja katsoisin sen jälkeen, miltä tilanne näyttää. Olin tehnyt lähes kaikki lento- ja majoitusvaraukset kesäkuun alkuun saakka, joten aikajänne tuntui järkevältä. Suunnitelmissani oli viettää kolme viikkoa Malesiassa, kuukausi Borneolla, viikko Indonesiassa ja sen jälkeen lentää Kanadan kautta USA:an toteuttamaan unelmieni road trip kierrellen kuukauden verran lounais-USA:n kansallispuistoja.
Koronan levitessä tiputin ensimmäisenä listoiltani Indonesian Sumatran. Jos Malesia päättäisi estää maahantulon ulkomaalaisilta, en haluaisi riskeerata pääsyäni Kuala Lumpurista lähtevälle Kanadan lennolle sillä, että hengailisin viikon ajan Sumatralla.
Kun Euroopan tilanne paheni maaliskuun puolessavälissä ja korona näytti leviävän myös muualla maailmalla, aloin jo valmistautua siihen, että toukokuun matka USA:an pitäisi mahdollisesti jättää väliin.
Samaan aikaan korona alkoi levitä myös Malesiassa. Lähtölaukaus tälle oli helmi-maaliskuun vaihteessa pidetty uskonnollinen kokoontuminen, johon oli osallistunut 16 000 ihmistä. Matkailijan näkökulmasta mikään ei kuitenkaan ollut muuttunut, eikä minkäänlaisia rajoituksia ollut vielä asetettu. Ensimmäinen konreettinen vihje tilanteen muuttumisesta Kaakkois-Aasiassa oli se, kun 14.3. Cameron Highlandsin päiväretkellä oppaamme kertoi, että hänen täytynee jättää suunnittelemansa Thaimaan reissu väliin, sillä malesialaisilta vaadittaisiin sinne 14 vuorokauden karanteenia. Samaan aikaan Balilta alkoi kuulua heikkoja huhuja sikäläisen lentokentän sulkeutumisesta.
Päätin, että vietän vielä viimeisen viikon Malesian niemimaalla ja sen jälkeen lennän suunnitelmien mukaisesti Borneolle. Kuukauden Borneon kiertelemisen jälkeen voisin huhtikuun puolessa välissä katsoa, miltä tilanne näyttää. Olin melko rauhallisin mielin, sillä minulla oli Malesiaan 90 vuorokauden viisumi. Vaikka liikkumista rajoitettaisiin, saisin olla Malesiassa lähes kesäkuuhun saakka.
Maantaina alkoi tapahtua
Kahta päivää myöhemmin, maanantaina 16.3. vietin aikaa Cameron Highlandsin alueella muutamien hostellikavereideni kanssa. Hollantilaiset kertoivat soittaneensa suurlähetystöön vinkkien toivossa. Heille oli kerrottu, että Malesian pääministeri pitäisi tiedotustilaisuuden vielä samana iltana. Nyt oli selvää, että myös Malesiaan tulisi jonkinlaisia rajoituksia. Mutta millaisia? Voisimmeko jäädä Malesiaan?
Päivä meni jännityksen sekaisessa odotuksessa. Malesiassa liikkuminen ja oleminen oli tähän mennessä ollut helppoa ja varsin normaalia. Tuntui kummalliselta, että yhtäkkiä olemista rajoitettaisiin rajusti. Heittelimme skenaarioita siitä, mitä pääministeri tulisi ilmoittamaan. Maahantulokiellon? Rajoituksia matkustamiselle? Palveluiden sulkemista?
Lopulta myöhään illalla tiedotustilaisuus alkoi. Kahden päivän päästä 18.3. Malesia sulkisi rajojaan. Maahantulo kiellettäisiin ulkomaalaisilta ja malesialaiset eivät pääsisi enää pois maasta. Borneon osavaltioihin Sabahiin ja Sarawakiin matkustettaessa vaadittaisiin 14 vuorokauden karanteeni. Ravintolat menisivät kiinni, mutta ruokakaupat pysyisivät edelleen auki.
Minun piti saman viikon perjantaina 20.3. lentää Borneolle. Olin odottanut matkaa todella paljon, ja suunnitelmat olivat aivan täydelliset. Pääministerin ilmoitus kuitenkin romutti suunnitelmani Borneosta. Ei olisi mitää järkeä lentää saarelle kuukaudeksi, jos joutuisin viettämään ensimmäiset kaksi viikkoa karanteenissa.
Samaan aikaan Malesian pääministerin tiedotustilaisuuden kanssa Suomen hallitus piti omaa tilaisuuttaan. Ensimmäistä kertaa koko kevään aikana hallitus sanoi hyvin painokkaasti, että suomalaisten matkailijoiden tulisi palata Suomeen. Nyt kyse ei ollut enää siitä, ettei matkoille tulisi lähteä, vaan ulkomailta pitäisi tulla Suomeen mahdollisimman pian.
Näiden parin tiedontäyteisen tunnin jälkeen päätös oli helppo tehdä. Matkani ei voisi jatkua suunnitelmien mukaan, ja samaan aikaan Suomen hallitus antoi hyvin tiukan kehotuksen palata Suomeen. Nyt ei kannattaisi enää jahkailla, sillä kukaan ei tiedä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Lentoja oli jo peruttu, eikä niiden jatkumisesta ollut mitään takeita.
Puolen tunnin ja kahden lentoyhtiön nettisivujen tarkistamisen jälkeen lentolippu kilahti sähköpostiini. Tein kirkkaasti oman ennätykseni lentolippujen ostamisen nopeudessa. Paluulippu Suomeen maksoi kolme kertaa enemmän kuin menolippuni Maleisaan paria viikko aikaisemmin. Illan tiedotustilaisuuksien jälkeen lentolippujen hinnat olivat pompanneet moninkertaisiksi aamuun verrattuna.
Vaikka lipun hinta kirpaisi, olin silti helpottunut. Monet hostellikavereistani yrittivät kiivaasti saada lentoyhtiöitä kiinni vaihtaakseen paluulentoaan aikaisemmaksi. Näin sen epätoivon, kun soittamiseen oli valjastettu koko kotiväki, mutta silti puhelut eivät menneet läpi lentoyhtiöihin monen tunnin yrittämisestä huolimatta.
Paluumatka
Seuraavana päivänä palasin Cameron Highlandseilta bussilla kolmen tunnin matkan päähän Kuala Lumpuriin. Olin ostanut lentolipun reilun vuorokauden päähän. Saapuessani Kuala Lumpuriin tiistaina 17.3. suurkaupunki eli vielä vilkasta arkeaan. Kauppakeskuksessa riitti vilinää ja metrossa matkustajia. Aiempaan verrattuna koronasta tiedotettiin muutamalla uudella kyltillä, mutta muuten seuraavana päivänä alkava lockdown ei näkynyt kaupunkikuvassa millään tavalla.
Keskiviikon 18.3. vietin hotellilla lepäillen. Lentoni lähtisi seuraavana yönä. Onneksi lockdownista huolimatta joukkoliikenne ja taksit kulkisivat tavalliseen tapaansa, joten lentokentälle pääsemisessä ei pitäisi olla ongelmia. Jännitin kuitenkin, millaisia ongelmia paluulennoilla tulisi vielä vastaan. Peruttaisiinko lentoja? Olisiko lentokentällä tavallista tiukempia tarkistuspisteitä? Mitä jos jäisinkin jumiin joko Malesiaan tai lentokoneen vaihdon yhteydessä Qatariin?
Loppujen lopuksi kaikki meni todella hyvin. Kuala Lumpurin, Dohan ja Helsinki-Vantaan kentällä ei ollut minkäänlaisia erityisiä tarkistuspisteitä eikä koronan takia vaadittu ylimääräisiä toimenpiteitä. Osa Kuala Lumpurin lentokentän liikkeistä oli kiinni ja matkustajia melko vähän. Dohan kentällä oli yllättävän vilkasta, mutta lähes kaikki matkailijat olivat länsimaalaisia. Poissa olivat arabit ja aasialaiset, joita yleensä on Dohan kentällä näkynyt melko paljon. Lennoilla sekä monet matkustajat että matkustamohenkilökunta käyttivät kasvosuojuksia, mutta muuten lennot rullasivat normaaliin tapaan. Helsinki-Vantaa oli varsin hiljainen. Matkatavarahihnojen luo pystytettiin ruotsinkielisiä roll-upeja käsienpesusta ja passintarkastustilassa parveili useita (oletettavasti) rajavartiolaitoksen tai tullin työntekijöitä.
Tunnelmat kotiinpaluun jälkeen
Helsinkiin saapuminen oli hämmentävää. Samaan aikaan olin helpottunut päästessäni niin helposti Suomeen, mutta samaan aikaan harmittelin matkan keskeytymistä. Suomeen palaaminen ahdisti. Pohdin jopa, että olisiko sittenkin pitänyt jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä Malesiaan.
Nyt reilu viikko myöhemmin olen todella tyytyväinen, että tein vaikean päätöksen palata Suomeen. Malesia on sulkeutunut varsin tiukasti ja ainakin Kuala Lumpurissa on määrätty iltaisin ulkonaliikkumiskielto. Kiitän onneani siitä, että päätin palata Suomeen mahdollisimman pian. Sosiaalisen median perusteella vielä viikko sitten moni Kaakkois-Aasiassa olevista uhosi jäävänsä maailmalle. Nyt samat ihmiset ovat suurissa ongelmissa, koska haluaisivat sittenkin palata Suomeen. Enää se ei ole lainkaan yhtä helppoa.
Nyt tätä kirjoittaessa tuntuu käsittämättömältä, että päätöksen tekeminen Suomeen paluusta oli niin vaikeaa. Suomessa ja Euroopassa on jo koko maaliskuun ajan ollut niin erikoinen tilanne päällä, että on varmasti ollut todella helppoa täältä pandemian sydämestä käsin sanoa, että kaikki ulkomaanmatkat tulisi keskeyttää. Vastaavasti nyt on helppo syyllistää niitä, jotka ovat päättäneet jäädä seuraamaan tilanteen kehittymistä ulkomaille. Mitäs läksitte. Mitäs jäitte sinne.
Tällaiset mielipiteet tuntuvat todella kamalilta, etenkin kun olen itse elänyt Aasiassa ne hetket, kun kotiinpaluusta pitäisi yhtäkkiä tehdä päätös. Pitkälle maaliskuuhun näytti siltä, että matkustamista voi jatkaa lähes kuten aiemminkin. Pian maaliskuun ensimmäisten viikkojen ajan vaikutti siltä, että vaikka suunnitelmiaan joutuisikin muuttamaan, Eurooppaan ei todellakaan kannattaisi palata. Euroopassa joutuisi suoraan keskelle koronapaniikkia, kun muualla maailmassa tilanne oli paljon rauhallisempi. Tilanne maailmalla muuttui niin käsittämättömän nopeasti, ettei pienen ihmisen mieli meinannut pysyä mukana. Sekä taloudellisesti että henkisesti suuria päätöksiä joutui tekemään todella nopeasti ja todella heppoisin tiedoin.
Tällä hetkellä matkailun jatkaminen tuntuisi vastuuttomalta myös sen vuoksi, että liikkuessaan paikasta toiseen tulee helposti levittäneeksi virusta. Tilanne ei kuitenkaan näyttäytynyt lainkaan samanlaiselta vielä muutama viikko sitten. Silloin virallisten lähteiden mukaan Kaakkois-Aasiassa oli vain muutamia tartuntoja, eikä viruksen leviäminen vaikuttanut kovin todelliselta riskiltä.
Toivon todella, että kaikki Suomeen haluavat pääsisivät vielä palaamaan kotiinsa. Lisäksi ihan itsekkäistäkin syistä toivon, että korona talttuisi niin, että vielä syksyllä pääsisimme jatkamaan seikkailujamme. Tietenkin toivon myös, että koronasta päästäisiin eroon mahdollisimman pienin vahingoin.
Siihen saakka pysytään kiltisti vaaditussa 14 vuorokauden karanteenissa ja senkin jälkeen vältetään koronan leviämistä kaikin mahdollisin tavoin. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta!
Muutaman asian haluan vielä nostaa esiin
Kevään koronatilanne näytti jälleen kerran sen, miten tärkeää on tehdä Ulkoministeriölle matkustusilmoitus matkalle lähtiessään. Keskiviikkona 18.3. sain nimittäin Ulkoministeriöltä sekä tekstiviestin että sähköpostin, jossa pyydettiin vastaamaan koronakriisiä koskevaan kyselyyn. Kyselyssä tiedusteltiin, olinko palaamassa Suomeen ja olinko saanut järjestettyä paluulennon. Samalla kysyttiin, olisinko kiinnostunut tulemaan palautuslennolle, jos sellainen järjestettäisiin Eurooppaan. Muutamaa päivää myöhemmin sain vielä suurlähetystöltä sähköpostin, jossa varmistettiin että olin päässyt palaamaan Suomeen. Jos en olisi tehnyt matkustusilmoitusta, ei Ulkoministeriö olisi osannut ottaa minuun yhteyttä ja tarjota apuaan.
Olen kokenut matkustusilmoituksen tekemisen hyödylliseksi myös aiemmin: syyskuussa 2017 olin reissaamassa Isossa-Britanniassa, kun Lontoon metrossa tehtiin pommi-isku. Myös tuolloin sain varsin nopeasti Ulkoministeriöltä viestin, jossa kerrottiin tapahtuneesta ja annettiin toimintaohjeita.
Eli: Tee matkustusilmoitus aina ulkomaille lähtiessäsi! Aina! Matkustusilmoitus on myös näppärä keino kertoa läheisillesi, missä ja milloin aiot matkallasi seikkailla.
- Voit tehdä matkustusilmoituksen osoitteessa matkustusilmoitus.fi
Ja vielä yksi pyyntö! Jos haluat ottaa yhteyttä lentoyhtiöön loppuvuoden lomasuunnitelmiesi vuoksi, harkitsethan tarkasti miten ja milloin sen teet. Malesiassa näin sen epätoivon, kun ulkomailla olevat matkailijat tekevät kaikkensa saadakseen lentoyhtiön edustajat kiinni ja päästäkseen palaamaan kotimaahansa.
Nyt ei ole oikea aika tukkia puhelinlinjoja sen vuoksi, että olet huolissasi omasta kesälomamatkastasi Turkkiin. Jätetään linjat vapaaksi niille, jotka ihan oikeasti tarvitsevat apua juuri nyt.
P.S.
Nyt on hyvä aika tuulettua Suomen luonnossa, kunhan muistaa pitää riittävän etäisyyden muihin ulkoilijoihin ja välttää levittämästä koronavirusta kulkuvälineissä, kaupassa, retkikohteissa ja huoltoasemalla. Pysythän myös mahdollisuuksien mukaan suhteellisen lähellä omaa kotipaikkakuntaasi, jottet vahingossa vie koronaa muualle Suomeen tai sairastuessasi kuormita harvaanasuttujen seutujen terveydenhuoltojärjestelmää.
Nautitaan siis luonnosta vastuullisesti ja pidetään omasta jaksamisestamme huolta!
Tässä vähän inspiraatiota kevään retkille:
Etelä-Suomi
- Tuusulanjärvi | Uusimaa
- Torronsuon kansallispuisto | Kanta-Häme
Itä-Suomi
- Etelä-Konneveden kansallispuisto | Pohjois-Savo, Keski-Suomi
- Tiilikkajärven kansallispuisto | Pohjois-Savo
- Kuopion kuohuva Korkeakoski | Pohjois-Savo
- Koloveden jylhät kalliot hurmaavat melojan | Pohjois-Savo, Etelä-Savo
- Kolin ja Patvinsuon kansallispuistot | Pohjois-Karjala
- Ryläyksen kierros, Koli | Pohjois-Karjala
- Monipuolinen Koli: vaaroja, niittyjä ja huikeita järvimaisemia | Pohjois-Karjala
- Patvinsuon kansallispuisto | Pohjois-Karjala
- Petkeljärven kansallispuisto | Pohjois-Karjala
- Taavetin linnoitus, Luumäki | Etelä-Karjala
- Salpa-asema, Luumäki | Etelä-Karjala
Länsi-Suomi
- 5 kesäistä matka- ja retkikohdetta Kokkolassa | Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Suomi
- Päivävaellukset Kuusamossa ja Posiolla | Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
- Valtavaaran huiputus ja suloinen palovartijan maja | Pohjois-Pohjanmaa
- Riisitunturin kansallispuisto | Lappi
- Road trip Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan halki Pohjois-Norjaan | Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Voit seurata Suunnattoman seikkailuja myös sosiaalisessa mediassa:
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’
20 Comments
Noora | Kerran poistuin kotoa
30.3.2020 at 12:18Mua kyllä harmittaa sun puolesta niin paljon! Ei olisi sun reissu enää paljon pahemmin voinut törmäillä koronan aikataulun kanssa. Pitää toivoa, että loppuvuonna olisi vielä mahdollisuuksia päästä jonnekin.
Tätä lukiessa tiedostaa taas se, kuinka nopeasti kaikki eskaloitui. Vielä lähellä maaliskuun puoliväliä mäkin olin varma, että mikään ei estä mua lähteämästä Portugaliin. Sitten tosi nopsaan tuli käännettyä takki sen suhteen ja nyt mikä tahansa matkustaminen tuntuu jo tosi etäiseltä ajatukselta. Onneksi reagoit nopeasti tilanteeseen ja pääsit vielä helposti Suomeen!
Suunnaton
16.4.2020 at 12:37Niinpä, on ihan uskomatonta, miten nopeasti kaikki muuttui. Nyt tuntuu ihan hämmästyttävältä, miten vasta reilu kuukausi sitten saattoi matkustaa lähes ilman minkäänlaisia rajoituksia.
Kiitos Noora, ihanaa etten ole tämän harmitukseni kanssa yksin <3
Hanneli / toisiinmaisemiin
30.3.2020 at 12:18Hyvä juttu ja kiitos kun julkaisit tämän. On tosi tarpeellista ymmärtää, että asiat ei ole niin yksinkertaisia kuin monesti kuvitellaan. On helppo osoitella täältä käsin sormella, varsinkaan kun ei tiedä päätösten taustalla olevista olosuhteista yhtään mitään. Kaikki tapahtui ihan käsittämättömän nopeasti.
Suunnaton
16.4.2020 at 12:38Kiitos Hanneli, ihana kuulla, että tästä oli hyötyä! Nyt koronatilanteessa vastakkainasettelu ja syyttäminen tuntuvat muutenkin korostuvan vielä aiempaa enemmän.
Paratiisireportteri
30.3.2020 at 18:15Kiitos tästä, tämä oli mielenkiintoinen ja osuva kuvaus siitä, kuinka monella reissusuunnitelmat muuttuivat todella nopeasti. Jälkäteen monen on helppo viisastella, että miksi ihmeessä ihmiset lähtivät vielä maaliskuun vaihteessa reissuun, mutta tilanne todella muuttui nopeasti. Mä mietin omaa tilannetta. Me asumme Laosissa, ja aika varhain, joskus helmikuun alussa, tajusimme kyllä jättää huhtikuun Japanin-matkan suunnittelematta, mutta aika pitkään mekin kuvittelimme, että voisimme sen sijaan kiertää täällä Laosissa – tai käydä Filippiineillä. Pahoittelut unelmiesi matkan peruuntumisesta, mutta toivottavasti saat vielä tavalla tai toisella siihen uuden mahdollisuuden!
Suunnaton
16.4.2020 at 12:40Kiitos! On tosi hienoa kuulla, että tästä postauksesta on ollut iloa.
Laosin tilanne vaikutti myös pitkään todella hyvältä. Monet Malesiassa reissaavat miettivät, että jatkaisivatko matkaansa mm. juuri Laosiin, jos tilanne muualla Aasiassa vaikeutuu liikaa.
Merja / Merjan matkassa
30.3.2020 at 19:01Mua itkettää sun puolesta. Karkausvuosi osui todella harmittavasti koronakriisin kanssa samaan aikaan. Mutta eihän tätä tilannetta olisi osannut ennustaa. Kun lähdimme helmikuussa Australiaan, en kokenut sen suurempaa huolta koronasta. Vähänpä tiesin silloin.. Kun maaliskuussa palasimme reissusta tilanne oli muuttunut kahdessa viikossa radikaalisti. Nyt tuntuu siltä kun olisi heitetty keskelle scifi-leffaa. Pidän peukkuja, että pääset syksyllä takaisin reissuun <3
Suunnaton
16.4.2020 at 12:41Kiitos Merja! <3 Tuntuu hämmästyttävältä, miten paljon jännättiin teidän Australian matkanne onnistumista, vaikka tilanne oli silloin vielä niin varsin normaali Oon tosi iloinen, että ehditte tekemään sen unelmien reissun!
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
31.3.2020 at 15:03Todella kurjaa, että matka meni pieleen heti alussa. Onneksi kuitenkin pääsit hyvin takaisin Suomeen ja siinä mielessä kaikki on hyvin. Olisiko sinulla mahdollista aloittaa matka vuoden aikana uudelleen koronatilanteen salliessa? Nythän Aasiasta kuulee jo positiivisia uutisia.
Suunnaton
16.4.2020 at 12:44Kiitos kommentista, Mikko! Näillä näkymin voisin lähteä vielä syksyksi reissuun, jos matkustusrajoitukset ja koronatilanne sen sallivat. Nyt mennään kuitenkin niin päivä ja viikko kerrallaan, että saa nähdä millainen tilanne syksyllä on.
Nomadi
31.3.2020 at 20:33Todella kurja tilanne, olen tosiaan pahoillani että sun matka keskeytyi noin ikävästi! Itse olin juuri käymässä Suomessa tilanteen räjähtäessä yhtäkkiä käsiin ja kauhistuin – olinko tuonut tietämättäni viruksen riskiryhmään kuuluville vanhemmilleni? Ilmeisesti en, koska siitä on jo 3 viikkoa ja he ovat edelleen oireettomia. Jos tilanne olisi muuttunut vaikka pari päivää aiemmin, olisin perunut matkani ja pysynyt Portugalissa, jonne juuri ja juuri pääsin palaamaan ennen rajojen sulkemista.
Suunnaton
16.4.2020 at 12:47Huh, tuo on minunkin suurin pelkoni, että tietämättäni sairastuttaisin muita ihmisiä. Olisi kamalaa kantaa harteillaan sitä taakkaa, että on vahingossa sairastuttanut muita, etenkin omasta lähipiiristään. Onneksi omalla kohdallasi tilanne vaikuttaisi hyvältä. Hienoa kuulla myös, että pääsit palaamaan takaisin Portugaliin! Paluumatkat tilanteen kärjistyttyä ovat olleet varsin jännittäviä.
Aron / Ja sitten matkaan
31.3.2020 at 21:34Tämä tilanteen nopea kehittyminen on kyllä yllättänyt aivan totaalisesti. Meidän piti reilun viikon päästä lentää Kaakkois-Aasiaan ja kohtalaisen pitkään vielä elättelin toiveita reissun toteutumisesta. Lentoja katselin vielä siinä vaiheessa, kun niiden hinnat kääntyivät laskuun hetkeä ennen kuin loppuivat kokonaan. Nyt tuo tuntuu todella kaukaiselta, vaikka aikaa on kulunut vasta muutama viikko.
Sinulle sattui kyllä niin huono tuuri, että sitä on ihan mahdotonta käsittää. Toivon todella, että tilanne helpottaa viimeistään kesän jälkeen. Onhan siinäkin vielä aikaa reissata, vaikka ne menetetyt kuukaudet varmasti harmittavatkin. Kaikesta huolimatta tässä tilanteessa oli hyvä, että pääsit turvallisesti takaisin Suomeen.
Suunnaton
16.4.2020 at 12:50Niinpä, toivottavasti syksyllä pääsisi vielä toteuttamaan edes osan matkaunelmistaan 🙂 Mulla kävi todella hyvä tuuri, että paluumatka järjestyi kaikista epävarmuuksista huolimatta. Harvemmin on lentokentällä jännittänyt niin paljon, että pääseekö koneeseen ja kulkeeko se suunnitelmien mukaan.
Teilläkin kävi ihan mieletön mäihä, ettette olleet ehtineet varata lentoja huikeista suunnitelmista huolimatta! Toivottavasti pääsette pian reissuun – tai toivottavasti saataisiin edes Suomeen kunnon intiaanikesä 😉
Janzu / Viimeinen kuulutus
1.4.2020 at 06:25Hieno kirjoitus! Asiat todellakin etenivät nopeasti. Vielä tulee parempia aikoja matkustaa ja pääset varmasti toteuttamaan unelmasi. 😊
Suunnaton
16.4.2020 at 12:51Kiitos Janzu! Tsemppiä teille Uuteen-Seelantiin!
Heli/ Näkymiä vihreältä kukkulalta
1.4.2020 at 17:08Hyvä ja silmiä avaava juttu: moni ei varmasti ole tullut ajatelleeksi, miten valtavan nopeasti muuttuvien tietojen valossa näitä päätöksiä pitää tehdä. Onneksi oma päätöksesi osoittautui oikeaksi, vaikka minuakin kirpaisee puolestasi! Korona on tuhoamassa aika monta unelmaa, matkoista unelmatöihin.
Suunnaton
16.4.2020 at 12:54Kiitos Heli! On aika hurjaa seurata, miten rajusti korona vaikuttaa moniin ihmisiin ja heidän unelmiinsa. Ja toisaalta toisten elämään korona ei tunnu vaikuttavan juuri laisinkaan. Itsehän olen päässyt melko helpolla, vaikka reissun peruuntumisen myötä tämä vuosi heittikin aikamoista häränpyllyä.
Tsemppiä sinne Italian eristyksiin!
Susanna
1.4.2020 at 18:30Toivon että koronakriisi laantuu syksyä kohden viimeistään, minulla meni vähän pieleen viime vuoden matkat ja nyt näyttää siltä ettei kesälläkään pääse mihinkään. Mutta ei voi mitään, tärkeintä on tosiaan että tauti laantuisi tai lääke ja rokote keksittäisiin. Olisin halunnut mennä uudestaan Saksa-Italia junareitin mutta sitten tuli corona ja en ollut varannut mitään. Odottaa voi ja toivon mukaan kun odottaa niin myöhemmin keksitään rokote ja pääsee johonkin reissuun joskus
Suunnaton
16.4.2020 at 12:55Voi ei Susanna, ikävä kuulla, että matkasuunnitelmat menevät metsään jo toista vuotta. Toivottavasti tämän vuoden aikana tilanne normalisoituisi jo jonkin verran!