Voiko Suomesta löytyä tällaisia maisemia? Retkeily Kuusamon ja Posion luonnonihmeiden äärellä

Harva tunne saa aikaan samanlaista kipinöintiä ja epätoivoa kuin matkakuume, tuo lannistumaton tahto päästä jonnekin tuntemattomaan ympäristöön kokemaan uusia ja huimia seikkailuja. Yksi asia tuottaa kuitenkin samankaltaista pakahduttavaa tunnetta. Se on Lapin kaipuu.

Olen jo vuosia kaivannut takaisin Lappiin. Takaisin käppyräisten mäntyjen, pienilehtisten vaivaiskoivujen ja kelopuiden katveeseen. Takaisin keskelle loputtomalta tuntuvaa maisemaa, jonka kumpuilevasta horistontista katse yrittää tunnistää tuttujen tuntureiden muotoja.

Nyt pakkasen paukkuessa ulkona ja lumen kuorrutettua pihakuuset niin tiiviisti, että pelkään yhden nuokkuvan vanhuksen pian katkeavan, aloin fiilistellä tulevaa kesää ja suunnitella sen matkoja. Lapin tunturimaisemat ovat taas haaveissa. Jos vaikka tänä kesänä pääsisin vaeltelemaan niiden hiljaisuuteen ihan ajan kanssa. Mutta ennen kuin mennään liiaksi tulevaisuuteen, palataan viime vuoden heinäkuuhun ja sen ex-tempore -reissuun.

Kesäloma oli jo lopuillaan, kun päätin, että nyt riitti kotona oleminen. Miksi ihmeessä haikailisin kesäiseen Lappiin jälleen yhden vuoden lisää. Kesä on tässä ja nyt, lomaa on vielä pari päivää jäljellä. Nyt mennään.

Seuraavana päivänä pakkasin teltan ja makuupussin autoon ja lähdin ajamaan kohti pohjoista. Kolmessa päivässä ei kannattaisi ajaa aivan pohjoisimmille tuntureille. Kuusamo ja eteläinen Lappi saisivat nyt kelvata tyrehdyttämään pahinta Lapin kaipuuta. Kävisin matkapäivän iltana huiputtamassa Rukan vieressä kohoavan Valtavaaran, jatkaisin siitä Oulangan kansallispuistoon Pienelle Karhunkierrokselle ja kieppaisin viimeisenä päivänä Lapin puolelle nauttimaan siitä oikeasta lappifiiliksestä Riisitunturilla.

Valtavaara, Ruka

Sijainti: Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa
Reitin pituus: 5,7 km
Vaativuus: Kohtalainen: Reitillä on muutamia jyrkkiä ja pitkiä nousuja ja laskuja.
Parasta reitissä: Maisemat Valtavaaran huipulta
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu reitin varrella olevalla laavulla ja kodalla. (Huom! Tarkista metsäpalovaroitus: varoituksen ollessa voimassa, on tulenteko kielletty.)
Yöpyminen: Sallittu laavujen ja tulentekopiakkojen läheisyydessä. Tarkista paikat luontoon.fi -sivuilta.

Sääkartta täyttyi uhkaavista salamankuvista, kun ajelin kohti pohjoista. Great. Ukkosvaroituksia oli annettu Kuusamoon ja Lappiin. Pieni sade ei retkeilijää haittaa, mutta nyt olin matkalla Pohjois-Pohjanmaan korkeimmalle vaaralle. Ukonilma korkealla mäennyppylällä, jossa puita ei ole juuri nimeksikään, ei kuulostanut kauhean turvalliselta.

Tiedätkö sen tunteen, kun olet suunnitellut ja fiilistellyt tekeväsi jotakin, johon on mahdollisuus vain tietyllä hetkellä. Ja sitten matkaan tulee mutka, jonka vuoksi joudut miettimään, pitäisikö koko suunnitelma perua. Tällaisia asioita pyörittelin mielessäni ajaessani halki Kainuun ja Kuusamon maisemien. Perunko koko Valtavaaran huiputuksen, vai otanko riskin ja lähden retkeilemään meteorologien varoituksista huolimatta.

Rukalle saapuessani olin päättänyt lähteä patikoimaan. Meni syteen tai saveen. Ainahan vaaralta voisi palata kiireen vilkkaa takaisin, jos ukkonen näyttäisi äityvän oikein pahaksi.

Aikani reitin lähtöpistettä etsittyäni sain pakattua kimpsuni ja kampsuni ja olin valmis aloittamaan kiipeämisurakkani. Alkoi sataa. Tallustin leveää polkua pitkin eteenpäin yhtä matkaa porojen kanssa. Nekin olivat päättäneet siirtyä Rukan avonaisilta rinteiltä metsän suojaan.

Aikani tappavan jyrkkää rinnettä tarvottuani sade onneksi alkoi väistyä ja sain riisuttua hiostavan takkini. Tässä vaiheessa pilvet siirtyivät kauemmaksi ja sain nauttia Valtavaaran huiputuksesta auringon paisteessa.

Valtavaaran huiputus on noin 6 kilometrin pituinen rengasreitti, joka lähtee Rukan rinteiden alapuolelta, kiipeää ylös viereisiä rinteitä, seisahtuu hengähtämäään lammen rannalla, kunnes saapuu Valtavaaran huipulle, jossa entinen palovartijan mökki pitää silmällä koko ympäröivää tienoota.

Tuo pieni harmaa mökki oli ehkä sympaattisinta koko päivänä. Miten pieneltä se näyttikään lähes puuttoman vaaran huipulla, keskellä ympärille levittäytyviä Kuusamon, Lapin ja Venäjän vaaroja ja tuntureita.

• Lue lisää: Valtavaaran huiputus ja suloinen palovartijan maja |  Suunnaton
• Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueen ja Oulangan kansallispuiston kartta  |  Luontoon.fi

Pieni Karhunkierros, Oulangan kansallispuisto

Sijainti: Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa
Reitin pituus: 12 kilometriä
Vaativuus: Kohtalainen: Reitillä on muutama melko jyrkkä ja pitkä nousu ja lasku.
Parasta reitissä: Upean vaihtelevat maisemat, riippusillat ja kuohuvat kosket.
Huonoa reitissä: Ruuhkaisuus
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä (kunhan riippusillat eivät aiheuta hankaluuksia).
Tulenteko: Sallittu tulentekopaikoilla. (Huom! Tarkista metsäpalovaroitus: varoituksen ollessa voimassa, on tulenteko kielletty, pl. hormilliset tulentekopaikat.)
Yöpyminen: Sallittu telttailualueilla ja autiotupien läheisyydessä. Tarkista paikat luontoon.fi -sivuilta.

Illaksi ajoin lähelle Oulangan kansallispuiston rajoja. Pystytin telttani Retkietapin leirintäalueelle ja katselin, kuinka päivän viimeiset retkeilijät saapuivat Pieneltä Karhunkierrokselta.

Seuraavana aamuna heräilin samaa tahtia espanjalaisten, tanskalaisten ja venäläisten leiriytyjien kanssa. Tänään ei tarvitsisi ajaa metriäkään. Pieni Karhunkierros sukelsi metsään suoraan leirintäalueen ytimestä.

En osannut odottaa Oulangan kansallispuistolta paljoakaan. Toki Karhunkierros ja Pieni Karhunkierros kantavat niin suurta mainetta, että ne olivat vähintäänkin nimenä tuttuja. Lapin suunnalla minua kiehtovat kuitenkin enemmän tunturit, joten en ollut uhrannut paljoakaan ajatusta näille metsissä kulkeville reiteille.

Pieni Karhunkierros kuitenkin ihastutti ja sai minut lumoutumaan kuusamolaisesta luonnosta. Jylhät jokimaisemat ja kuohkeina pyörteilevät kosket saivat minut käsittämään, mikä näissä patikointireiteissä ihmisiä kiehtoo.

12 kilometrin pituiselle Pienelle Karhunkierrokselle mahtui kapeita riippusiltoja, lukuisia koskia ja järjettömän pitkiä portaita. Ihailin hiljaisuuden keskeltä löytynyttä lumpeiden täyttämää lampea sekä vastaan kävellyttä poroperhettä pienine vasoineen.

Jäädessäni ihailemaan polun vierellä avautuvaa perisuomalaista suomaisemaa kuulin edestäpäin italialaisen pariskunnan juttelua ja takaa jo aiemmin leirintäalueella kohtaamieni espanjalaisten retkeilijöiden puhetta. Kontrasti oli valtava. Iloitsin siitä, että myös ulkomaalaiset matkailijat olivat löytäneet tänne kauas pohjoiseen.

Aamupäivällä Pienen Karhunkierroksen alkupätkillä sai kävellä melko rauhassa vain muutamien muiden ihmisten kanssa, mutta iltapäivän edetessä reitti osoitti, kuinka suosittu se olikaan. Minä en ole retkeillessäni niinkään suorittaja, joka paahtaa päivämatkat mahdollisimman nopeasti läpi, vaan jään mielelläni ihailemaan maisemia ja katsomaan ympäristöä vähän tarkemmin, aina pienimpiä yksityiskohtia myöten. Pidän siitä, että saan kuunnella hiljaisuutta ja nauttia luonnosta.

Pienellä Karhunkierroksella tämä osoittautui mahdottomuudeksi. Aina vierellä oli joku toinen ryhmä, joka täytti tilan juttelullaan. Kun polulla yritti jättäytyä yhdestä seurueesta kauemmas, tuli kannoille jo seuraava puliseva porukka.

En nyt yritä sanoa, etteikö retkeillessä saisi puhua tai että jokaisen pitäisi hipsutella eteenpäin hiljaisuudessa. Huomasin kuitenkin, että huikeista maisemista huolimatta Pieni Karhunkierros oli heinäkuisena lauantaipäivänä niin täynnä ihmisiä, ettei upeasta luonnosta saanut kaikkea irti.

Kiutaköngäs, Oulangan kansallispuisto

Sijainti: Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaa
Reitin pituus: Kiutakönkäälle vie Oulangan luontokeskuskselta useita reittejä, esimerkiksi 5 km pituinen Hiiden Hurmos. Matkaa luontokeskukselta Kiutakönkäälle on noin kilometri suuntaansa.
Vaativuus: Helppo
Parasta reitissä: Upea pauhaava Kiutaköngäs ja sen punaiset seinämät.
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä

Vaikka olin yrittänyt kuluttaa Pienellä Karhunkierroksella koko päivän, palasin leirintäalueelle jo iltapäivällä. Kokkailin trangialla ruokaa, hengähdin hetken ja totesin, etten halua koko loppupäivää nököttää pienellä leirintäalueella. Tuumailutauon ja kartan tutkimisen siivittämänä päätin hypätä autoon ja hurauttaa parikymmentä kilometriä pohjoisemmaksi Oulangan kansallispuiston luontokeskuksen ympäristöön.

Kovin pitkä taapertaminen ei nyt innostanut, mutta parin kilometrin kävelyllä pääsisin näkemään yhden Oulangan kansallispuiston huippukohteista. Kiutakönkään.

Jälleen täytyy tunnustaa tietämättömyyteni Pohjois-Pohjanmaan luonnonihmeistä. Kiutaköngäs toi mieleeni vain samannimisen laulun, jota olimme joskus ala-asteella koulun kuorossa laulaneet. Muistan vain, etten erityisemmin pitänyt siitä.

Mutta tästä oikeasta Kiutakönkäästä pidin todella! Punaisten kallioiden välissä tyrskyävä Kiutaköngäs jätti yhden sydämenlyönnin välistä. Voiko Suomessa olla tällaisia maisemia?

Illan punertavassa valossa kanjonissa pauhaava koski näytti epätodelliselta. Vastarannalla punaisen ja sinisen sävyissä hehkuva pystysuora dolomiittikallio oli kuin maalattu taideteos. Illan edetessä muut ihmiset jatkoivat vähitellen matkaansa ja sain kiipeillä Kiutakönkään kallioilla ihan itsekseni. Tällaiset odottamattomat onnen hetket tekevät matkailusta niin täydellistä ja koukuttavaa.

Riisitunturi, Posio

Sijainti: Posio, Lappi
Reitin pituus: 10,7 kilometriä
Vaativuus: Kohtalainen: Reitillä on muutama melko jyrkkä ja pitkä nousu ja lasku.
Parasta reitissä: Riisisuo latoineen, vaihteleva maasto ja maisemat tunturin huipulta.
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu muutamalla laavulla ja tuvalla. (Huom! Tarkista metsäpalovaroitus: varoituksen ollessa voimassa, on tulenteko kielletty.)
Yöpyminen: Sallittu laavujen ja tupien luona. Tarkista paikat luontoon.fi -sivuilta.

Ex tempore -retkeni viimeisenä päivänä pakkasin retkeilyvarusteet autoon ja käänsin auton nokan kohti Lappia. En ajanut suinkaan enää yhtään pohjoisemmaksi, vaan ajelin puolisen tuntia lännen suuntaan.

Riisitunturi sijaitsee Lapin maakunnan puolella Posiossa, kuitenkin vielä napapiirin eteläpuolella. Vaikka olin edelleenkin hyvin lähellä Kuusamoa, tarjosi Riisitunturi jo varsin lappimaista luontoa.

Riisitunturia pääsee ihailemaan muutamaakin reittiä pitkin. Suosituimmat näistä lienevät lapsiperheiden ja koiranulkoiluttajien suosiossa oleva Riisin rääpäsy (4,3 km) sekä pidempi ja haastavampi Riisin rietas (10,7 km). Halusin ottaa tästä pikaisesta Lapin retkestä kaiken irti, joten lähdin taivaltamaan Riisitunturia ylös ja alas pidempää Riisin rietas -reittiä pitkin.

Enkä kadu sitä hetkeäkään. Tuo pidempi rengasreitti tarjosi sellaisia maisemia ja hiljaisuutta, joita Riisin rääpäsyllä ei olisi mitenkään tavoittanut. Riisitunturin takamaastossa kohtasin päivän aikana vain muutaman retkeilijän, kun taas Riisin rääpäsyn kanssa samoja polkuja tallattavat reitin alku- ja loppupätkä muistuttivat enemmänkin suosittua ulkoilureittiä, toki upeilla tunturimaisemilla höystettynä.

• Lue lisää: Riisitunturi – tunnelmallinen päiväretkikohde eteläisessä Lapissa  |  Suunnaton
• Riisitunturin kansallispuiston kartta ja esite  |  Luontoon.fi

Riisitunturin rinnettä laskeutuessani mietin, kuinka täydellistä olisi vain jäädä tänne. Soittaa kotiin, että en minä vielä tulisikaan takaisin. Jatkaisin kesälomaa vielä ainakin viikon verran.

Pikaisen lappiretken tarkoituksena oli saada helpotettua suunnatonta kaipuutani kesäisille tunturin rinteille. Toisin kävi. Voisin hengittää näitä sieluni maisemia vaikka jokaisena viikonloppuna.

Lisää inspiraatiota suomalaisiin retkikohteisiin löydät esimerkiksi näistä postauksista:

• Valtavaaran huiputus ja suloinen palovartijan maja
• Koli ja Patvinsuo: kesäretkeilyä Pohjois-Karjalan kansallispuistoissa
• Ryläyksen kierros – Kolin upeita vaaramaisemia kaukana ruuhkista
• Monipuolinen Koli: vaaroja, niittyjä ja huikeita järvimaisemia
• Päiväretket ihanan helteisellä Patvinsuolla
• Patvinsuon kansallispuiston mystinen Lakkapolku
• Petkeljärven kansallispuistossa Suomen syksy on parhaimmillaan
• Etelä-Konneveden kansallispuisto on näppärä päiväretkikohde Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajalla
• Auringonlaskun retki Torronsuon kansallispuistoon
• Koloveden jylhät kalliot hurmaavat melojan

Suunnaton-blogi löytyy myös sosiaalisesta mediasta:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’