Menu
Israel

Jumalainen Jerusalem

Jerusalem oli vuonna 2016 tekemämme Israel-Jordania -reissumme ensimmäinen kohde. Tel Avivin lentokentältä hyppäsimme sherutiin, paikalliseen kimppataksiin, joka toi meidän hotellille asti. Perillä Jerusalemissa oltiin joskus klo 22 aikoihin.

Illalla käytiin vielä etsimässä ruokapaikkaa, ja sellaisia löytyikin keskustasta. Jerusalemin moderni keskusta antoi heti hyvän kuvan itsestään. Tunnelma kaduilla oli tosi leppoisa, ja ihmiset viettivät aikaa terasseilla. Saatiin myös ensikosketus Jerusalemin monipuoliseen väestöön. Kadulla tuli vastaan jos jonkin uskontokunnan edustajaa. Kaikki oikein sulassa sovussa keskenään.

Jerusalem, keskusta illalla
Jerusalemin keskusta illalla

Seuraavana aamuna lähdettiin katsastamaan kaupunkia. Oltiin varattu Jerusalemiin reilu vuorokausi, joten se täytyisi käyttää tehokkaasti. Pääkohteenamme oli vanha kaupunki, jonne lähdimme suuntaamaan Jaffa Gaten kautta. Heti portin sisäpuolella on infopiste, josta sai hakea vanhan kaupungin kartan. Päivän aikana kartta osoittautui hyväksi apuvälineeksi hahmottaa vanhan kaupungin eri osia ja kohteiden sijainteja noin suunnilleen, mutta aika hankala sitä oli käyttää varsinaiseen suunnistamiseen. Sen verran useasti noissa sokkeloissa eksyttiin.

David Tower

Vanhan kaupunkiin saapuessamme vieressä kohosi David Tower. Tuossa lukuisia eri historian vaiheita nähneessä linnoituksessa on museo, joka kertoo Jerusalemin historiasta. Näyttely on tosi pitkä ja monipuolinen, joten siellä saa kulutettua paljon aikaa. Näyttelyn lisäksi myös itse linnoituksessa riittää ihmeteltävää. Linnoituksen huipulta näkee Jerusalemin ylle ja kaikki tärkeimmät vanhan kaupungin kohteet, joten siellä kannattaa käydä jo ihan maisemien ja yleiskuvan saamiseksi. Monesti Jerusalemista kertovissa jutuissa vilisee juuri David Towerilta otettuja kuvia.

Jerusalem, Pyhän Haudan kirkko David Towerilta
Näkymä David Towerilta vanhaan kaupunkiin. Kuvassa Pyhän haudan kirkko.
Jerusalem, David Tower
David Towerin sisäpiha

Länsimuuri

Tämän jälkeen suunnattiin kohti Itkumuuria (Länsimuuri, Western Wall). Aukiolle pääsee muutamaakin eri reittiä, ja kaikkien kautta täytyy kulkea turvatarkastuksen läpi. Näkemieni  kuvien perusteella odotin, että Länsimuuri olisi massiivinen ja korkea muuri. Todellisuus iski vasten kasvoja, hetki meni ymmärtää, että tuoko se nyt on? Olihan muurilla kokoa, mutta aukion laidalla mittasuhteet eivät hahmottuneet lainkaan.

Länsimuuri, joka myös Itkumuurina tunnetaan, on jäännös Pyhästä Temppelistä ja siten pyhiinvaelluskohde monille juutalaisille. Muurin vieressä oli erotettu omat alueensa miehille ja naisille. Ei viitsitty tuppautua rukousalueille eikä edes ihan aidan viereen, koska… no, antaa ihmisten hoitaa uskonsa rauhassa. Vähän harmitti, koska olin haaveillut hienojen kuvien ottamisesta.

Länsimuuri
Länsimuuri

Temppelivuori

Aukion laidalta lähtee kulkuyhteys ylös Temppelivuorelle. Toukokuussa jonot olivat jonkinmoiset, jonotettiin ehkä vartin verran. Sesonkikuukausina kannattanee varautua pidempään odotukseen. Jonon aiheutti jälleen kerran turvatarkastus. Turvatarkastuksen yhteydessä varoiteltiin, että Temppelivuori on muslimeille pyhä paikka, eikä turisteja katsota kovin hyvällä. Ylhäällä Temppelivuoren sisäänkäynnin kohdalla oli henkilöitä, jotka vielä tarkistivat, että turistit ovat pukeutuneet asianmukaisesti.

Olin varautunut päivään pitkällä mekolla ja huivilla, mutta mekon helman halkiot olivat ehdoton nou-nou. Tällaisille siveettömille länsimaalaisille myytiinkin vaatteita, joilla sai peitettyä itsensä. Jos en väärin muista, nämä maksoivat n. 10 euroa. Kannattaa siis varautua vierailuun ekstrahuivein tai vaikka hakaneuloin. Mihinkään burkhaan ei alueella tarvitse pukeutua, mutta jalat ja käsivarret on syytä peittää. Kalliomoskeijaan muuten on tuo kävelysillan lisäksi myös muutama muu kulkureitti, mutta ainakin yhdeltä meidät käännytettiin pois, sillä siitä saavat kulkea ainoastaan muslimit.

Temppelivuori on yksi islamin pyhimmistä paikoista, sillä se on paikka, josta Muhammed nousi taivaaseen. Temppelivuorella sijaitsee Kalliomoskeija sekä Al-Aqsan moskeija. Me kierreltiin lähinnä hienoa Kalliomoskeijaa. Olin odottanut jonkinlaista harrasta tunnelmaa (jota turistit häiritsevät), mutta moskeijan ympärillä oli paljon perheitä ja lapsia leikkimässä. Kaiken tuon vaatehässäkän jälkeen unohdettiin kokonaan mennä alueen toiselle laidalle, joten Al-Aqsan moskeija jäi näkemättä.

Kalliomoskeija
Kalliomoskeija Temppelivuorella

Reissun edellinen teksti: Kun USA:n matkasuunnitealmat vaihtuivat matkaksi Lähi-itään

Reissun seuraava teksti: Jumalainen Jerusalem, Pyhän Haudan kirkosta Via Dolorosalle

Katso myös muut Israelia koskevat postaukset:


Seuraathan Suunnaton-blogia myös sosiaalisessa mediassa:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi, Blogipolku ja Bloglovin’

2 Comments

  • Nomadi
    17.9.2018 at 12:33

    Jees, tällä viikolla on viimein lähtö Israeliin ja Jordaniaan 🙂 Ihanaa, kun sulta löytyy niin paljon hyviä ja yksityiskohtaisia postauksia juurikin niistä paikoista, mihin ollaan menossa! Näistä on todella paljon apua reissuun valmistautuessa.
    Näitä vaatejuttuja olen juuri tutkinut pakkausta miettiessäni, kun molemmissa paikoissa tulee pukeutua aika peittävästi. Joissain lähteissä sanotaan, että naisilla pitäisi olla nimenomaan pitkä hame housujen sijaan, toisaalta taas lukee toisin päin… pitkää hametta en omista, mutta isokokoisia huiveja kyllä löytyy ja niitä ajattelin kantaa aina siveyttäni pelastamaan, jos jossain ei pukeutumiseni kelpaa. Mitään shortseja tai pikkutoppeja en ota edes mukaan, mutta lyhythihaisia T-paitoja meinasin kyllä pakkailla – siellä on vielä niin jumalaisen kuuma tähän aikaan, että kuolisin varmaan pitkähihaisilla paidoilla. Kelpaako se kuitenkin, että peittää väliaikaisesti käsivarret huivilla näillä pyhillä seuduilla käydessään?

    Reply
    • Suunnaton
      17.9.2018 at 23:19

      Ihanaa, kiitos kommentista! <3
      Harvoissa paikoissa suoranaisesti puututtiin pukeutumiseen. Katseita saattoi kyllä saada osakseen, mutta osittain jo varmaan senkin takia, että vaalea suomalainen erottuu aika paljon paikallisväestöstä. Ainoa paikka, jossa mulla tuli ongelmia pukeutumisen kanssa, oli Jerusalemissa Kalliomoskeijaan mennessä. Tuolloin mulla oli hihaton pitkä mekko, jossa oli sivuissa halkiot suunnilleen polveen saakka. Hartiat olin peittänyt ohuella huivilla. Sanomista tuli siis juuri noista halkioista, eli sääret ei olis saaneet vilkkua lainkaan.
      Muuten liikuin yleensä pitkissä housuissa tai pitkissä hameissa, joissa kaikissa oli tuollainen yllämainitun tapainen halkio sivussa. Sanomista ei siis tuota Kalliomoskeijaa lukuun ottamatta tullut missään. Olkapäät yritin pitää koko ajan piilossa ja mieluiten olkavarrenkin. (Ohut) huivi on tosi hyvä lisä pukeutumiseen, jos alkaa tuntua siltä, että pitäisi peittää enemmänkin 🙂
      Ihanaa reissua teille!

      Reply

Leave a Reply