Mitä jos karhu hyökkää? Miten toimia villieläinten kanssa Kalliovuorilla ja Yellowstonessa

Suloiset mustakarhut, komeasarviset kanadanhirvet ja valkeat lumivuohet. Ihania ja uljaita eläimiä, joista olisi upeaa saada mahtavia valokuvia. Taustalla upeat vuoret ja kimmeltävät jäätikköjärvet. Tämä on ihan instamateriaalia! Ja kas, tuossa vipeltää pieni maaorava. Jos nyt ihan pienen makupalan antaisin sille, kun se noin nätisti pyytää.

Ei ehkä ihan näin. Luonnossa liikuttaessa ja eläinten kanssa toimiessa on pidettävä pää kylmänä ja maalaisjärki mukana. Eläinten näkeminen ja valokuvaaminen oli yksi Kalliovuorille ja Yellowstoneen 2017 suuntautuneen road trippimme tavoitteista ja kohokohdista. Aiemmin jo kirjoitin vinkkejä siihen, missä ja milloin villieläimiä on paras bongata. Näiden lisäksi on syytä kertoa myös, miten eläinten kanssa tulee toimia ja mitä tehdä, kun intoa ja iloa pursuava tilanne karhun tai kanadanhirven kanssa alkaa muuttua uhkaavaksi.

Eläinten käyttäytyminen

Jotta yhteiselo eläinten kanssa olisi sujuvaa, on hyvä tietää muutama perusasia eläinten käyttäytymisestä. Lähtökohtaisesti eläinten käyttäytyminen on loogista, ja se perustuu eläimen vaistoihin ja vietteihin. Toki joukkoon mahtuu myös joitakin häiriintyneitä tai sairaita eläimiä, joiden käytös ei ole niin ennalta-arvattavaa.

Eläimet jakautuvat saalistajiin ja saaliseläimiin, joskin jotkut saalistajat saattavat olla suuremmille pedoille myös saaliita. Tämä jaottelu aiheuttaa ehkä suurimmat erot eri eläinlajien käyttäytymisessä: saaliseläimet luikkivat helposti karkuun, kun taas saalistajien täytyy olla sopivan rohkeita saadakseen ravintoa.

Menemättä sen syvemmälle viettiteorioihin, ja hieman mutkia oikoen, eläimen arkipäiväinen selviytyminen riippuu kahdesta asiasta: ruoan hankinnasta ja vaaran välttämisestä. Uhkaa kohdatessaan eläimellä on kaksi vaihtoehtoa: lähteä karkuun tai hyökätä. Lähtökohtaisesti eläin pyrkii lähtemään ihmistä pakoon, mutta jouduttuaan umpikujaan tai tullessaan yllätetyksi se saattaa kokea ainoaksi mahdollisuudekseen hyökätä.

Toinen merkittävä asia on eläimen saalistuskäyttäytyminen. Petoeläimet reagoivat liikkuvaan saaliiseen, lähtevät sen perään ja pyrkivät saamaan saaliin kiinni. Olet ehkä kuullut, että karhuja ei saisi juosta pakoon? Se perustuu juuri tähän – nopea saalisliike aktivoi karhun saalisvietin, ja se saattaa lähteä jahtaamaan saalista, vaikka ei muuten olisi siitä kiinnostunut.

Karhuihin varautuminen

Yellowstonessa, Kalliovuorilla ja monessa muussa kansallispuistossa liikkuessasi kohtaat varmasti varoituksia karhuista. Harmaakarhut ovat tunnetusti hurjia petoja, mutta myös leppoisan oloiset mustakarhut osaavat aiheuttaa vahinkoa. Vaikka moni matkailija haluaisi nähdä karhuja, kannattaa etenkin patikointireissulla noita metsien komeita eläimiä mieluummin vältellä kuin kohdata silmästä silmään. Keinoja ikävien kohtaamisten välttämiseksi on oikeastaan kaksi: välttää kaikenlaista kohtaamista karhujen kanssa ja selvitä karhun kohtaamisesta ehjin nahoin tai ainakin hengissä.

Ruoka ja muut tuoksut houkuttelevat eläimiä. Pidä huoli siitä, ettet jätä ruokatarvikkeita levälleen. Pakkaa ruoantähteet mukaasi tai laita ne karhun kestävään roska-astiaan. Älä jätä ruokia vartioimatta, äläkä pidä niitä turhan takia esillä. Jos karhu tai muu uhkaava eläin lähestyy, siirrä ruoat talteen autoosi, ja mene toki itsekin turvaan. Äläkä missään nimessä ruoki eläimiä, vahingossa tai tarkoituksella.

Karhualueella liikkuessasi varuste numero yksi on bear spray. Se on kuin pippurisumute, mutta väkevämpi. Suositus on, että jokaisella luonnossa liikkujalla olisi oma bear spray, mutta meillä ja monilla muilla pariskunnilla oli ainoastaan yksi. Parempi sekin, kuin ei mitään. Varmista, että osaat käyttää suihkepulloa. Kun karhu hyökkää, ei sinulla ole aikaa ihmetellä suihkepullon toimintaa, vaan sen käytön täytyy tulla selkärangasta. Katso käyttöohjeet netistä tai kysy ohjeita kansallispuiston työntekijöitä. Ei välttämättä ole yhtään hullumpi idea ostaa yhtä ylimääräistä bear sprayta ja käyttää se opetteluun: miten suihke otetaan käyttöön, miten pitkälle suihku ylettää ja miten sumu käyttäytyy esimerkiksi erilaisissa tuuliolosuhteissa.

Bear sprayta voi ostaa monista kansallispuistojen kaupoista. Me hankimme omamme Jasperin kansallispuiston ytimessä sijaitsevasta Jasperin kylästä eräästä matkamuistomyymälästä. Hintaa bear spraylle tuli reilu 30 euroa. Jos olet käymässä kansallispuistossa vain lyhyen aikaa, voi bear spray olla kustannustehokkaampaa vuokrata. USA:n ja Kanadan välillä liikkuessasi ota huomioon, että bear sprayn kuljettamiselle voi olla rajoituksia. Esimerkiksi Kanadaan saa tuoda vain USEPA-hyväksyttyjä bear sprayta. Lentokoneessa bear sprayta ei saa kuljettaa.

Mitä muita asioita karhujen asuinalueella liikkuessa tulee ottaa huomioon, ja miten tulee käyttäytyä, jos karhu hyökkää?

1. Vältä karhun kohtaamista

Ota selvää, onko kansallispuiston alueella asetettu rajoituksia liikkumiselle. Pennun kanssa kulkeva tai muuten aggressiivinen karhu saattaa aiheuttaa sen, että kansallispuistossa suljetaan pieniä alueita liikkumiselta. Nämä rajoitukset ja varoitukset kannattaa ottaa tosissaan. Rajoituksia voi selvittää visitor centereistä, nettisivuilta ja tarkkailemalla opaskylttejä tai -papereita reittien varrella.

Luonnossa liikkuessasi, pidä meteliä. Ihmisen kuullessaan karhu yleensä väistää sivummalle. Tee itsesi huomatuksi erityisesti pusikkoisia polun mutkia lähestyessäsi. Kansallispuistoissa monilla vastaantulijoilla kilisee repussaan karhukello. Suurta kulkusta muistuttava kello taitaa olla lähinnä markkinamiesten keksintöä, sillä kello ei todellakaan kuulu kauas – sen huomaa vasta ohittaessaan kellolla varustetun ihmisen. Paljon parempi on puhua kovaan ääneen, laulaa tai aika-ajoin huudahtaa tai taputtaa käsiään.

2. Väistä karhua

Jos karhu on tulossa sinua kohti, väistä sitä. Liiku hitaasti puhuen samalla hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Jos liikkuminen näyttää kiinnostavan karhua, pysähdy ja jatka rauhallista puhumista. Kun mahdollista, jatka poispäin liikkumista rauhallisesti. Älä käännä selkääsi, jotta voi tarkkailla karhun käyttäytymistä.

3. Näytä uhkaavalta

Jos karhu lähestyy sen näköisenä, että sen tekisi mieli tehdä lähempää tuttavuutta, mutta ei näytä hyökkäävän, pyri näyttämään mahdollisimman uhkaavalta. Suositus on, että muun muassa Yellowstonessa liikuttaisiin vähintään kolmen hengen ryhmässä. Suurempi ryhmäkoko auttaa uhkaavan mielikuvan antamista. Pyri ajamaan karhu pois: tee itsesi suuren näköiseksi nostamalla käsiä tai esimerkiksi takkia. Puhu kovalla äänellä. Äkkinäisiä liikkeitä kannattaa välttää, ettei herätä karhun saalisviettiä. Ota bear spray valmiiksi esille ja ole valmis käyttämään sitä.

4. Rauhoita tilanne

Jos karhu näyttää hyökkäävältä, älä missään nimessä juokse karkuun. Pysähdy ja juttele hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Valmistaudu käyttämään bear sprayta. Jos karhu hyökkää, sumuta karhua bear spraylla silmin. Ota huomioon tuulen suunta, ettei ilmavirta kuljeta ainetta väärään suuntaan. Bear sprayta voi käyttää, kun karhu on 10-20 metrin päässä sinusta. Jossain olen nähnyt myös 8 metrin ohjeistuksen.

4. Suojaudu

Jos mikään muu ei auta, heittäydy vatsallesi ja yritä suojautua mahdollisimman hyvin. Laita kädet niskan taakse. Avaa jalat haara-asentoon, jotta pysyisit mahdollisimman tukevasti vatsallasi, jos karhu yrittää kääntää sinua. Jätä reppu selkään suojaksi. Jos karhu on hyökännyt sen takia, että se kokee sinut uhkana, pitäisi sen jättää tällä tavoin käyttäytyvä ihminen pian rauhaan huomattuaan, ettei ihminen ole sille uhka. Jos karhu ei lopeta hyökkäystä, tappele vastaan.

Muut aggressiiviset eläimet

Kalliovuorilla ja Yellowstonessa elää myös puumia. Todennäköisesti et tule näitä eläimiä kohtaamaan, mutta myös niiden varalta on hyvä tietää tietyt käyttäytymisohjeet. Monien muiden eläinten mukaisesti myös puumat pyrkivät usein väistämään ihmistä. Varmuuden vuoksi on kuitenkin hyvä liikkua ryhmässä. Jos kohtaat puuman, älä juokse, sillä se toimii saalisärsykkeenä tälle petoeläimelle. Puhu rauhallisesti, peräänny ja näytä suurelta. Jos puuma hyökkää, älä heittäydy maahan kuten karhujen kanssa vaan taistele sitä vastaan. Hyödynnä keppejä ja kiviä.

Petoeläinten lisäksi myös harmittomilta näyttävät eläimet kannattaa ottaa tosissaan. Kanadanhirvet saattavat olla hyvinkin kiukkuisia puolustaessaan poikasiaan tai mitellessään kiima-aikana. Leppoisasti laiduntavat biisonit saattavat ärsyyntyä ja suurella massallaan tehdä pahaa jälkeä. Biisoni voi juosta 60 km/h, joten on turha kuvitellakaan ehtivänsä juosta sitä pakoon. Myös paksusarvilampaat ja lumivuohet voivat tehdä ikävää jälkeä terävillä sarvillaan. Pientenkin peurojen sorkat ovat terävät ja ne voivat potkaista lujaa.

Miten yhteenottoja muiden eläinten kanssa sitten voi välttää? Muista turvaraja, petoeläimiin 100 metriä, muihin vähintään 30 metriä. Tarkkaile eläimen käyttäytymistä. Jos eläin näyttää uhkaavalta, siirry kauemmas vaikka olisitkin jo noudattanut turvaetäisyyttä. Esimerkiksi hyökkäämistä suunnitteleva kanadanhirvi jännittyy ja sen katse muttuu läpitunkevaksi. Jos olet epävarma eläimen mielenliikkeistä, ota varmuuden vuoksi etäisyyttä.

Liian tuttavallisiin väleihin tuppautuvien lumivuohien ja paksusarvilampaiden varalle Glacierin kansallispuiston ranger antoi oivan vinkin. Pidä mukanasi muovipussia tai rytistyvää vesipulloa. Kahiseva ja rätisevä ääni pelästyttää lumivuohet ja paksusarvilampaat kauemmas.

Yhteenveto, miten karhun ja muiden uhkaavien eläimien kohtaamiseen tulisi varautua

• Kanna mukanasi aina bear sprayta. Tiedä, miten sitä käytetään.
• Älä lähesty eläintä liian lähelle. Pidä maalaisjärki mukana, vaikka kuinka tekisi mieli saada huikeita valokuvia ja instakelpoisia selfieitä.
• Jos villieläin lähestyy sinua, pidä välimatka siirtymällä kauemmas. (Täytyy myöntää, ettei tätä tullut aina noudatettua, kun suloiset pienet peurat tai maaoravat tulivat lähelle. Itse eläimiä ei kuitenkaan kannata lähestyä – eikä ainakaan ruokkia!)
• Pyri väistämään eläimiä. Vältä äkkinäisiä liikkeitä ja karkuun juoksemista, liiku rauhallisesti.
• Jos eläin hyökkää, tiedä miten tulee toimia. Karhuja vastaan leiki kuollutta, puumia ja muita petoeläimiä vastaan taistele.
• Ymmärrä, miten oma käytöksesi vaikuttaa eläimeen: nopea liike voi toimia saalisärsykkenä, tuijottaminen ja suurelta ja uhkaavalta näyttäminen toimii uhkana. Lue tilannetta ja pyri käyttäytymään sen mukaisesti.
• Pidä ruoat tallessa, äläkä jätä niitä saataville. Myös yllättävät asiat saattavat houkutella eläimiä, kuten hammastahnan tuoksu karhuja.
• Älä ruoki (kerjäävää) eläintä. Ruoan antaminen eläimelle saa sen oppimaan, että ihmisten läheltä saa ruokaa ja että sitä kannattaa pyytää. Kerjäävän eläimen käytös muuttuu kerta kerralta röyhkeämmäksi ja aggressivisemmaksi. Jätä siis se ensimmäinenkin maistiainen antamatta.
• Ja lopuksi: Nauti! Villieläimen näkeminen luonnossa on upea kokemus. Kun pidät maalaisjärjen mukana ja muistat, että villieläimet ovat villieläimiä ja sellaisina niiden tuleekin pysyä, pärjäät hienosti.

Katso myös:

• Vinkit eläinten bongaamiseen Yellowstonessa ja Kalliovuorilla
• Vinkit kamerakaluston valintaan Yellowstoneen ja Kalliovuorille
• Mitä kaikkia Kalliovuorten ja Yellowstonen road trippimme piti sisällään
• Telttailu Kalliovuorilla ja Yellowstonessa. Mitä pitää ottaa huomioon?

Onko sinulla hyviä vinkkejä ja salaisia kikkakolmosia eläinten kohtaamiseen?

Seuraatko Suunnaton-blogia jo sosiaalisessa mediassa:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’