Koronan sotkettua reissuvuoden 2020 huikeaakin huikeammat suunnitelmat, päädyin viettämään koko kesän Ylläksellä. Sen sijaan, että olisin pyörinyt pitkin maailmaa ja toteuttanut pitkäaikaisia matkahaaveitani, pakkasin auton täyteen tavaraa (ja koiria) ja muutin kesäksi Lappiin.
Ja miten upea kesä se olikaan! Yöttömän yön retkiä tuntureilla, satoja patikoituja kilometrejä, jänniä hetkiä kosken kuohuissa, upeita uusia ystäviä ja pulahduksia tunturilampiin. Ylläs ei suotta ole suosittu matkakohde. Vuoden 2020 aikana sen suosio tuntui räjähtävän entisestään, ja harva se päivä Instagramissa tuli vastaan kuvia Ylläksen maisemista.
Mitä kaikkea Ylläksellä voi sitten tehdä? Onko Ylläksen kesä muutakin kuin kivikkoisia laskettelurinteitä ja julkeasti kimppuun hyökkääviä itikoita?
Tällainen on kesä Ylläksellä:
1. Patikoi tunturimaisemissa ja lappilaisessa luonnossa
Äkäslompolo on kuuluisa seitsemästä kylää ympäröivästä tunturistaan: Ylläksestä, Kuertunturista, Kesänkitunturista, Lainiosta, Kukastunturista, Pyhätunturista (ei siitä Pyhä-Luoston Pyhätunturista) ja hieman kauempana sijaitsevasta Aakenuksesta. Kun näiden päälle lisätään vielä Yllästunturin kaksi muuta huippua: Kellostapuli ja Keskinenlaki, lienee selvää, ettei hulppeista tunturimaisemista ole puutetta.
Ylläksellä riittää patikoitavaa vaikka kuinka monelle päivälle. Jos reviiriä laajentaa tunnin etäisyydelle, lisääntyvät retkeilijän vaihtoehdot upeilla Pallaksen tuntureilla ja Levin muutamilla retkeilyreiteillä. Rehellisesti sanottuna, en tiedä Suomesta yhtäkään näin monipuolista ja upeaa retkeilyaluetta. Tunturi-Lapissa sijaitseva Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on aivan mieletön! Päiväretkeilijöille on tarjolla useampi kymmen erilaisia reittejä, ja pidempien matkojen vaeltaja ilahtuu Hetta-Pallaksen, Pallas-Ylläksen sekä Aakenuksen rinteillä kulkevista vaellusreiteistä.
Lue tarkemmat vinkit ja tiedot eri patikointireiteistä näistä postauksista:
- Retkeily Ylläksellä: 5 Yllästunturin reittiä päiväretkeilijälle
- Pitkospuilta tuntureiden huipulle: Ylläksen retkeilyreitit x 5
- Kolme kaunista patikointireittiä Pallastunturilla
- Rakas Pallas ja sen upea Taivaskero
2. Nauti luonnosta pyöräillen tai syöksy alas tunturinrinnettä
Maastopyöräilyvimma näkyy myös Ylläksellä. Monia alueen retkeilyreiteistä on avattu maastopyöräilijöille, minkä lisäksi Ylläksen rinnettä pääsee laskemaan Ylläs Bike Parkin alamäkipyöräilyreittiä pitkin. Se jos mikä on hurjan näköistä!
Jos omaa pyörää ei satu olemaan mukana, saa sellaisen vuokrattua lukuisista Äkäslompolon välinevuokraamoista. Kannattaa katsoa ainakin Äkäslompolo Sportshopin (tämä on myös mahtava paikka ulkoilutarvikeostoksille!) ja Sport Corner Ylläksen tarjonta.
Minä vuokrasin itselleni pyörän Sportshopista, jonka palvelu sopi tällaiselle iltavirkulle kaikkein parhaiten. Pyörän kun sai palauttaa aukioloaikojen jälkeen myymälän pihalle. Sähköläskipyörällä oli helppoa edetä pitkin Ylläksen reittejä (huomattavasti helpompaa kuin perinteisellä pyörällä, jonka kanssa päädyin myös huhkimaan kivikkoisille poluille). Kiitos sähköavusteisen pyörän, tunturin rinteitä oli helppo polkea ylöspäin. Leveät renkaat puolestaan helpottivat möykkyisillä poluilla ajamista. Aloittelijan kannattaa tosin valita reittinsä tarkkaan: helposti patikoitavissa polku voi olla yllättävän pelottava pyörällä, joka pomppii ja heilahtelee juurakoiden ja kivien päällä. Trust me, parinkymmenen mustelman kokemuksella tiedän mistä puhun.
Aloittelijalle helpoimpia reittejä ovat tasainen Kesänkijärven ympäri kiertävä reitti sekä suhteellisen loiva nousu Kukastunturille. Näistä voit lukea tarkemmin Ylläksen retkeilyreittejä esittelevästä postauksesta.
Samaan hengenvetoon on pakko todeta vielä yksi asia. Vaikka on hienoa, että ulkoilumahdollisuuksia parannetaan, en suhtaudu täysin kritiikittömästi pyöräilyn sallimiseen retkeilyreiteillä. Etenkin kosteimmissa kohdissa pyöräilijät mylläävät polun niin hirveäksi mutaliejuksi, että patikoijan on aivan mahdotonta päästä siitä enää kuivin jaloin yli. Tämä ei tietenkään ole yksittäisen pyöräilijän vastuulla, vaan pyörillä pitää saada kulkea siellä, missä se on sallittukin. Toivoisinkin, että luonnon säilyminen otettaisiin nykyistä paremmin huomioon päätöksenteossa siitäkin huolimatta, että kotimaan matkailubuumi ja pyöräilyn suosion kasvaminen tuovatkin lisäroposia matkailualueen kassaan.
[Avautuminen päättyy.]
3. Melo järvillä ja antaudu virran vietäväksi
Ylläksen ympäristöstä löytyy myös kivoja melontakohteita! Leppoisimpia lipumisia tarjoavat alueen järvet Kesänkijärvi ja Äkäslompolo. Virtaavan veden ääreen puolestaan pääsee, kun suuntaa Äkäsjoelle joko suoraan Äkäslompolosta tai vaihtoehtoisesti hieman pohjoisempaa.
Alkukesästä Äkäsjoen kuohut ovat suurimmillaan, kun taas heinäkuun loppupuolella vesi alkaa olla jo niin alhaalla, että kivet ovat paikoin näkyvissä. Minä päädyin Äkäsjoelle juuri loppukesästä, jolloin jokimelontakausi alkoi vedellä viimeisiään. Laskimme Äkäsjokea sekä inkkarikanootilla että Sisu Outdoorista vuokraamallamme packraftilla. Miten hauskaa se olikaan!
Tuona päivänä ihastuin packraftiin. Kiikkerä kumiveneen ja kajakin sekamuoto on varsin turhauttava vempele järvellä tai hiljaisella joella, jossa se ei meinaa edetä millään, mutta heti kun vesi virtaa vähänkin kovempaa, on packraftilla melominen todella hauskaa! Se lipuu sulavasti pienistä koskista ja taipuu hienosti tiukkohinkin paikkoihin. Matalan veden aikana packraftin kanssa saattaa jäädä takamuksestaan jumiin kosken kiviin, mutta koska kulkupeli ei ole lainkaan niin kiikkerä ja kolho, kuten kajakit ja kanootit normaalisti, on jumikohdastakin helppo nostaa ja kitkutella itsensä eteenpäin. Vahva suositus packraftille, jos et ole vielä kokeillut! Minulla ainakin jäi valtava palo päästä kokeilemaan packraftia uudelleen ja vähän virtaavampiin koskiin.
4. Vieraile pyhillä paikoilla Kirkkopahdalla ja Pakasaivolla
Jos patikointi ja muut ulkoilulajit eivät ihmeemmin kiinnosta tai haluat niistä vaihtelua, kannattaa suunnata Äkäslompolon länsipuolelle kohti Pakasaivon saivojärveä. Pikkutie sinne on ärsyttävä ajaa, mutta auton renkaiden puhkeamisen jännittäminen kannattaa.
Kalliojyrkänteiden ympäröimä saivojärvi on varsin vaikuttava näky. Saivojärvien on uskottu olevan kaksipohjaisia ja kalojen joskus häviävän järven pohjan alla olevaan toiseen järveen. Joskus kuulee sanottavan, että saivojärvien on ajateltu olevan ikään kuin tiimalasin muotoisia: pohjalla järven vastakkaisella puolella on ollut toinen maailma.
Monien saivojärvien mukaisesti Pakasaivonkin rannalla on ollut saamelaisten palvontapaikka. Jylhää näkyä katsellessaan ei tarvitse ihmetellä, minkä takia palvontapaikka on ollut juuri täällä.
Kun Äkäslompolosta tai Kolarista ajaa Pakasaivolle, jää matkan varrelle (sen ärsyttävän pikkutien varteen) myös toinen saamelaisten pyhä paikka, Kirkkopahdan seitakivi. Kirkkopahta on valtavan kokoinen kivenmurikka keskellä metsää. Joskus kymmenisen vuotta sitten Kirkkopahdalla käydessäni totesin sen olevan … noh, valtava kivenlohkare keskellä metsää. Kai tämä valtavan kokoisen kiven päätyminen metsään on sen verran kummallinen asia, että siitä on muodostunut palvontapaikka.
Mutta millainen näky minua odottikaan kesäkuussa 2020! Kirkkopahta oli täynnä porojen pääkalloja, eri kokoisia luita, käpyjä ja muita palvontarekvisiittaa. Vau. Näky oli mykistyttävä. Se oli aivan uskomaton. Tuntui hämmästyttävältä ja upealta, että tällainen kulttuuri olisi edelleen hengissä ihan koto-Suomessa.
- Lisätietoja Pakasaivosta ja Kirkkopahdasta Luontoon.fi-sivuilla.
5. Ihaile kosken kuohuja Äkäsmyllyllä
Lyhyiden kävelymatkojen kohteita on myös Äkäsmylly. Ajomatka tänne on huomattavasti vähemmän ärsyttävä kuin Pakasaivolle ja Kirkkopahdalle: lähes koko matkan saa ajaa asfalttitietä pitkin. Äkäsmylly sijaitsee Äkäslompolon pohjoispuolella matkalla Muonioon ja Pallakselle.
Äkäsmylly sijaitsee Äkäsjoen varrella, pienen kosken kohdalla. Äkäsmyllyn alue on varsin valokuvauksellinen ja kävinkin siellä muutamaan kertaan asustellessani Ylläksellä jälleen marraskuussa 2020. Äkäsmyllyllä kävijän kannattaa vilkaista, josko Äkäsmyllyn kahvila sattuisi olemaan auki.
- Katso myös (talvinen) video Äkäsmyllyltä.
6. Mykisty tunturimaisemista Ylläksen huipulla
Yllästunturin huipulle pääsee helposti (joskin raskaasti) kiipeämään Äkäslompolosta huoltotietä pitkin. Mutta jos urakointi ei innosta, pääsee huipulle myös omia jalkojaan säästäen. Ylläsjärven puolelta huipulle kuljettavat samaiset gondolihissit, jotka palvelevat Ylläs Bike Parkin pyöräilijöitä. Valoisten iltojen venyttäessä päivää pitkäksi, kannattaa hissien aukioloajat tarkastaa etukäteen. Ne lakkaavat pyörimästä yllättävän aikaisin.
Ylläksen huipulla kulkee lyhyt käveltävä polku, minkä lisäksi parhaita maisemapaikkoja voi etsiä myös varovasti kivikon päällä tasapainoillen. Omasta mielestäni parhaat maisemat aukeavat pohjoiseen kohti Ylläksen alueen muita tuntureita. Toki huipulta näkee mainiosti myös muihin suuntiin, mutta alavammat maat eivät ihastuta silmää yhtä paljon kuin horisonttiin asti yltävät kumpuilevat tunturijonot.
Maiseman ihastelun ohessa kannattaa pyörähtää huipulla sijaitsevassa ravintola Ylläskammi716:ssa nauttimassa vähintäänkin kahvit tai (minttu)kaakaot.
7. Tee eväsretki Varkaankurun kodalle
Helppoa retkikohdetta hakevan kannattaa tutustua Varkaankurun kotaan. Kota on kiva paikka evästauolle tai isommin retkikokkailulle. Tämän testasimme myös itse, kun kokkailimme Varkaankurun kodalla 100 retkireseptiä -instatilillämme esittelemämme mutakakut appelsiininkuorissa. Ulkoilmasta voi nauttia kodan vieressä sijaitsevalla nuotiopaikalla, tai jos haluaa paeta hyttysiä ja sadetta, voi livahtaa sisään kotaan.
Varkaankurun kodan vieressä on kiva pieni vesiputous ja kodalta on helppo jatkaa matkaa esimerkiksi Varkaankurunpolulle, Kellostapulin kiertävälle Seitakierrokselle tai Keskisenlaen kiertävälle Kiirunankiepille. Varkaankurun kodalle pääsee kulkemaan esimerkiksi luontokeskus Kellokkaalta tai Ihmisen ringin pysäköintipaikalta.
8. Sauno järven rannalla
Kaupallinen yhteistyö: Ylläksen yöpuu
Päivän ulkoilujen jälkeen on kiva livahtaa saunan löylyihin rentoutumaan. Jos omasta majoituksesta ei löydy saunaa tai haluat pulahtaa saunasta Äkäslompolon viileään järviveteen, kannattaa ottaa suunnaksi Äkäslompolon rannalla sijaitseva Ylläksen Yöpuun sauna.
Me pääsimme tutustumaan saunaan yhteistyön merkeissä marraskuussa, kun Toisiin maisemiin -Hanneli, Lähtöselvitetty-Katja ja Nattura-Outi olivat käymässä Ylläksellä. Hulppean kokoinen sauna tarjosi lokoisat oltavat ja neljä bloggaajaa mahtuivat hyvin loikoilemaan lauteille omiin nurkkauksiinsa. Saunakokemuksen kruunasi kastautuminen avantoon. Tai pitihän siellä avannossa käydä illan aikana useampaankin kertaan.
- Katso myös video Ylläksen Yöpuun saunasta.
Äkäslompolon parhaat paikat revontulien bongaamiseen löytyvät juuri Äkäslompolon rannalta. Jos taivas on kirkas ja revontulet loimuavat taivaalla, on saunailta varmasti täydellinen. Voin vaan kuvitella, miten upeaa on pulahtaa kirpakkaan avantoon taivaalla leiskuvien vihreiden lieskojen alla tai ihastella niitä lämpimän saunatuvan suojista.
Mutta nyt eksyttiin jo aiheesta eli Ylläksen kesästä. Saunakokemus on varmasti upea myös Ylläksen yöttömässä yössä, jolloin viileä aamuyön ilma saa usvan nousemaan järven pinnasta.
Oletko viettänyt kesää Ylläksellä? Mikä aktiviteetti tai kohde on oma suosikkisi?
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Voit seurata Suunnattoman seikkailuja myös sosiaalisessa mediassa:
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
1 Comment
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
10.4.2021 at 19:22Emme ole parilla Ylläksen reissulla vielä ehtineet Pakasaivolle eikä Kirkkopahdalle, mutta erityisesti Pakasaivo kiinnostaisi Täytyy pitää mielessä tuo melominen myös mielessä, kun seuraavaksi tulee Ylläksellä käytyä. Kuulostaa nimittäin todella mukavalta aktiviteetilta.