Pitääkö väite safarimatkojen kalliudesta paikkansa? Voiko safarille päästä edullisestikin? Tavallaan pitää, ja voi päästä. Safareiden hintahaitari on valtava. Jos haluat privaattisafarin, jossa yövytään luksuslodgeissa, on safari helposti once in a lifetime -panostus. Mutta jos jaat safarin isomman porukan kanssa ja olet valmis yöpymään leirintäalueella teltoissa, on safarin hinta jo helpommin kenen tahansa kustannettavissa. Vaihtoehtona ei pidä unohtaa myöskään omatoimisafaria, jota voi vielä helpommin viilata mieleisekseen.
Mitä sitten mahtaa maksaa rantaloma Sansibarilla? Ei välttämättä kovinkaan paljoa, ainakaan jos minun kokemukseeni on uskominen.
Kuten johdannosta voit arvata, nyt puhutaan rahasta. Alkuvuodesta 2018 tein kahden viikon matkan Tansaniaan: ensin kävin viikon verran safarilla, minkä jälkeen rentouduin toisen viikon Sansibarilla.
Tässä postauksessa kerron, minkälaisilla kustannuksilla kahden viikon safari- ja rantaloman voi Tansaniassa toteuttaa. Kannattaa ottaa huomioon, että matka on tehty pari vuotta sitten, joten pieniä muutoksia hintatasossa on voinut tapahtua.
Millaisesta matkasta nyt puhutaan?
Safarini oli jaettu camping safari, eli jaoin safarin neljän muun ulkomaalaisen kanssa ja yövyimme leirintäalueilla teltoissa. Safari kiersi neljä eri puistoa pohjois-Tansaniassa: Serengetin, Ngorongoron, Lake Manyaran ja Tarangiren.
Sansibarilla yövyin jonkinmoisessa resortissa ja tein päiväretkiä ympäri saarta hotellin järjestämillä retkillä. Tarkemmin reissun sisällöstä voit lukea postauksestani Millainen oli kahden viikon safari- ja rantaloma Tansaniassa.
Safari
Kuuden päivän camping safari kustansi yhdeltä hengeltä 1065 euroa (1170 USD). Safarin hintaan kuului safarin aikana telttamajoitukset leirintäalueella, ruokailut, kansallispuistomaksut sekä matkat. Lisäksi pakettiin kuului yhdet hotelliyöt ennen ja jälkeen safarin sekä lentokenttäkuljetukset.
Viikon aikana tuon safarimaksun lisäksi tuli maksettavaksi ruokailut safarin ulkopuolella, eli käytännössä kahtena hotellissa vietettynä iltana (hotellilla n. 9 euroa). Safariopasta ja -kokkia tulisi muistaa tipillä, joka on n. 10 USD/päivä/ryhmä. Minun osaltani tipattavaa kertyi n. 25 euroa.
Yhteensä viikon safariosuus kustansi yhdeltä hengeltä hieman alle 1100 euroa.
Sansibar
Sansibarilta löysin hyvän ja edullisen hotellin hieman suurten turistivirtojen ulkopuolelta. Kuusi yötä Maars Resortin kahden hengen huoneessa maksoi yhteensä 168 euroa. Hotellissa aamiainen kuului hintaan, buffetillallinen maksoi päivästä riippuen 10-14 euroa. Myös päiväretkillä Sansibarin muihin osiin rantabaareissa myytävät ateriat olivat tuota samaa hintaluokkaa, alkoholittomat juomat 1-2 euroa.
Kiertelin saarta hotellin järjestämillä retkillä. Halvin, ainoastaan hotellilta rannalle suuntautunut retki maksoi 5 euroa ja loput neljä n. 14 euroa. Nämä hotellin järjestämät, isomman porukan retket olivat mainio vaihtoehto yksin matkaavalle. Muualta tilattuina privaattiretket olisivat olleet helposti neljä kertaa kalliimpia.
Taksin Sansibarin lentokentältä hotellille sain 27 eurolla /suunta. Tilasin taksin etukäteen sähköpostitse TripAdvisorista löytämieni arvostelujen perusteella. Hotellilta tilattuna taksi olisi maksanut 50 USD, joten 30 USD oli huomattavasti parempi diili. Veikkaan, että siinäkin oli vielä jonkin verran ilmaa, vaikka tinkasinkin sen alkuperäisestä 35 dollarista alaspäin.
Yhteensä viikon oleilu ja saaren kiertäminen Sansibarilla maksoi noin 300 euroa.
Lennot
Safarin könttäsumman ohella lennot muodostivat suurimman kuluerän Tansanian matkallani. Pohjois-Tansaniaan lentäminen ei ole ihan halvimmasta päästä. Pulitin Helsinki-Kilimanjaro ja Sansibar-Helsinki -lennoistani yhteensä 705 euroa. Pohjois-Tansaniaan suuntaaville vinkki vitonen: lentoja kannattaa hakea ensisijaisesti kansainväliselle Kilimanjaron kentälle, joka sijaitsee Arushan kaupungin lähellä. Arushan lähellä on myös Tansanian sisäisiä lentoja palveleva Arushan kenttä. Sillekin on mahdollista löytää vaihdollisia reittejä Suomesta, mutta huomattavasti heikommin kuin Kilimanjarolle.
Kansainvälisten yhteyksien lisäksi minun piti päästä lentämään myös Tansanian sisällä Arushasta Sansibarille. Tätä väliä lentää muun muassa tansanialainen PrecisionAir. Yhdensuuntainen lento maksoi 157 euroa.
Kooste kustannuksista
Kaiken kaikkiaan kahden viikon soolomatka Tansaniassa maksoi 2230 euroa. Kustannukset jakautuivat seuraavasti:
- Lennot: 862 euroa (Helsinki-Kilimanjaro, Kilimanjaro-Sansibar, Sansibar-Helsinki)
- Taksi Sansibarilla: 54 euroa (2 matkaa)
- Safari: 1065 euroa
- Retket Sansibarilla: 63 euroa (5 kpl)
- Majoitus: 168 euroa (6 yötä Sansibarilla)
- Ruokailut: 80 euroa
Näiden lisäksi matkan kustannuksiin voisi laskea matkaa varten otetut rokotteet ja lääkitykset. Näitä ovat esimerkiksi keltakuumerokote (54 euroa) ja malarialääkitys (n. 110 euroa).
Ei mikään hillittömän suuri potti, vai mitä mieltä olet?
Lisää safarikokemuksiani löydät näistä postauksista:
- Millainen oli kahden viikon safari- ja rantaloma Tansaniassa
- Tällainen oli tavanomainen safaripäivä Tansaniassa
- Kuinka valita sopiva safarimatka
- Arusha – kokemuksia Tansanian safaripääkaupungista
Jos haluat yhdistää safarin rantalomaan, kannattaa vilkaista postaukseni Sansibarilta.
Seuraatko Suunnaton-blogia myös sosiaalisessa mediassa?
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’
8 Comments
Anni | Rajatapaukset
31.1.2020 at 08:34Jes, kiitos tästä! En pidä tuota lainkaan pahana hintana ottaen huomioon mitä kaikkea sillä saa!
Sansibarista piti muuten vielä kysymäni, että tuliko sinulla paljon vastaan kaupustelijoita? Kuulin että niitä liikkuu tuolla rannoilla aika paljon.
Suunnaton
1.2.2020 at 11:03Myös mun mielestäni tuo oli varsin kohtuuhintainen kokonaisuus! Toki esim. Serengetin leirintäalueen suihkut olivat just sellaisia kuin keskellä savannia voi olettaakin olevan, eli tällainen camping safari vaatii siltä osin hieman seikkailuhenkisyyttä. Mutta uskoisin, että tuollainen kokemus voisi sopia sullekin oikein hyvin 🙂
Sansibarilla oli jonkin verran kaupustelijoita. Kendwa Beachilla kohtasin vain yksittäisiä, mutta leijasurffaajien suosiossa olevalla Paje Beachilla niitä oli ihan kiusaksi asti. Tosin Pajellakin kaupustelijat tulivat juttelemaan lähinnä silloin kun kävelin rantaviivaa pitkin, rantapyyhkeellä sielläkin sai muistaakseni lekotella melko rauhassa.
Anni | Rajatapaukset
2.2.2020 at 20:05Joo, erittäin houkuttelevalta kiinnostaa. Paitsi ehkä ne suihkut 😆 Mutta on sitä vähemmän optimaalisissa suihkussa ennenkin peseydytty!
Ja hyvä tietää tuosta Sansibarista. Joku taisikin mainita että sijainnilla on merkitystä. Kiva kuulla että kaupustelijoilta saa jossain olla kohtalaisen rauhassa.
Suunnaton
3.2.2020 at 17:42Joo en usko, että ne suihkut varsinaisesti houkuttelee oikein ketään 😀 Mutta kyllä niillä muutaman päivän pärjää. Lake Manyaran viereisellä leirintäalueella Mto wa Mbussa olikin sitten jo ihan hyvät ja lämpimät suihkut.
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
1.2.2020 at 20:45Ei ole 1100 euroa, ihan totta. Me tehdään pelkästään privasafareita, mutta ei niidenkään hinnat välttämättä ihan mahdottomia ole. Olisipa taas kiva päästä Afrikkaan, safarilomat on ihan huippuja!
Suunnaton
1.2.2020 at 21:50Kiva kuulla, että privaattisafareitakin löytää kohtuullisella hinnalla!
Sanopa muuta, Afrikkaan tekisi mieli palata. Siellä on niin paljon upeita safarikohteita ja muutenkin kiinnostavia maita!
Mikko / Matkalla Missä Milloinkin
2.2.2020 at 00:22Kuulostipa tuo mun kommentti tyhmältä, kun siitä jäi ekasta lauseesta paljoa sana pois. 🙂
Mutta tosiaan jokuhan saattaisi pitää hyvänä, että safarilla on muitakin mukana, Kerran otettiin safariajelulle mukaan eräs brittipariskunta, kun heidän autonsa oli hajonnut, ja oikein mukava päivä sekin oli. Meidän valintamme on privasafarit siksi, että silloin pystyy itse määrittämään tahdin. Me haluamme esimerkiksi katsella mustahevosantilooppeja pitkän aikaa, kun niitä tulee vastaan, ja jos autossa olisi muita, uskoisin heidän haluavan jatkaa matkaa paljon nopeammin. Toisaalta leijonat taas eivät meitä enää oikeastaan kiinnosta, mutta ovat yleisesti kaiketi aika haluttuja bongaus- ja kuvauskohteita.
Suunnaton
3.2.2020 at 17:48Tällain soolomatkailijana tykkäsin jaetusta safarista tosi paljon. Mulla kävi ehkä todella hyvä tuuri, koska tultiin porukan kanssa erinomaisesti juttuun. Safarin viimeisen päivän olin yksin oppaan kanssa ja vaikka silloin autossa oli tosi hyvin tilaa liikkua aina parhaimmalle reunalle, oli jopa vähän tylsää, kun eläinbongauksia ja innostusta ei voinut jakaa toisen matkailijan kanssa.
Mutta voin hyvin kuvitella, että kun on jo valmiiksi jonkun kanssa reissussa, privaattisafari on paljon miellyttävämpi vaihtoehto. Tuossa meidän porukassammekin huomasi hyvin, että osa kyllästyi pysähdyksiin todella nopeasti, kun taas minä olisin voinut katsella ja valokuvata vastasyntynyttä gnun poikasta vaikka kuinka kauan. Opas osasi kuitenkin rytmittää etenemisen tosi hyvin koko porukan mukaan.