Vesiseikkailuja ja saunomista – Artalli Siuntiossa on mainio paikka työhyvinvointipäivälle

Yhteistyössä: Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy ja Artalli/Vapaaherranelämää

Siuntiojokilaakson sydämessä, Vikträsk-järven rannalla sijaitsee suojaisa poukama. Kaislikon kätköistä löytyy laituri ja laiturin takaa rantasauna. Ylempänä pihapiirissä kohoaa vanha tallirakennus. Täällä pitää majaansa Artalli, elämyksiä, ruokaa ja kokoustiloja tarjoava yritys. Pääsin tutustumaan Artalliin osana Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy:n päiväretkeä.

Kevättunnelmaa Artallissa

Kaarsimme maalaismaiseen pihaan pikkubussillamme. Edessämme näkyi kaunis vanha tallirakennus. Heti sisään astuessa ei käynyt epäselväksi, mikä on yksi Artallin vetonauloista. Eteisaulan seinillä oli häkellyttävän kokoisia kaloja ja muuta kalastusrekvisiittaa. Vanhoja tarvikkeita ja kalojen kiduksia ihmetellessä vierähti tovi jos toinenkin.

Saavuimme Artallille heti aamusta ja meille olikin katettu aamiainen terassille. Kukkivien omenapuun oksien keskellä saimme maistella kattavaa aamiaista leipä- ja hedelmätarjoiluineen. Aamiaisen kruunasivat nokkoslevite, raparperimehu ja pannukahvi. Olisi huippua päästä kokeilemaan, minkälaisia makuelämyksiä tilausravintolan illallismenu tarjoaisi. Artallin yrittäjä ja keittiömestari Henrik ”Roope” Rehbinder kuuleman mukaan pitää voimakkaista mauista. Vaikuttaisi ruoalta minun makuuni!

Raparperimehua siemaillessamme saimme kuulla, mitä kaikkea Artallin valikoimiin kuuluu. Ruoan lisäksi Artallilla voi muun muassa tehdä kalastusretkiä, saunoa rantasaunassa ja viettää leppoista kesäpäivää. Myös talvelle löytyy erilaisia aktiviteetteja. Roopen juttuja kuunnellessani näinkin jo itseni Artallissa työpaikan reissulla tai viettämässä kaverin syntymäpäiviä.

Veneretki vehmaalla Siuntiojoella

Aamiaisen jälkeen laskeuduimme järvenrantaan ja kipusimme veneeseen. Nyt ei olisi aikaa kalastukselle, mutta pääsisimme tekemään pienen pyörähdyksen veneen kyydissä. Vikträskin järvi on aikoinaan ollut osa Itämerta aina meriveden tulviessa tähän järveen. 60-luvulla Pikkalanlahden suulle kuitenkin rakennettiin sulkupato, minkä jälkeen merivesi ei enää päässyt nousemaan Vikträskiin ja järvi jäi tavanomaiseksi järveksi. Järveltä on edelleen vesiyhteys merelle, joten samaan venematkaan on helppo yhdistää sekä järveä, jokea että merta. Merimaisema on kuitenkin jollain tavoin edelleen läsnä järvellä. En osaa sen paremmin eritellä, mikä merivaikutuksen tekee, mutta järvellä vallitsee tietynlainen tunnelma.

Huristelimme pitkin pienen järven selkää, kun rantametsiköstä kohosi näkyviin merikotka. Tuo komea lintu on Artallin omistajan ”kaveri” ja tulee usein seuraksi katselemaan, nouseeko järvestä kalaa. Aika siistiä! Tällä kertaa bloggaajaporukka ei tainnut olla kovin houkuttelevaa seuraa, joten kotka liiteli takaisin metsän päälle. Me puolestamme suuntasimme veneen kohti Siuntiojoen suuta.

Vene lipui hiljalleen halki puiden varjostamaa jokea. Tunnelma oli kuin Amazonin jokiveneessä. Syksyisessa aamun sumussa joki olisi varmasti satumainen paikka. Jokea pitkin olisi mahtavaa päästä melomaan kajakilla hiljakseen omaan tahtiinsa.

Paluumatkalla merikotkaa ei enää näkynyt. Aamun viimeisetkin unenrippeet saatiin karistettua silmistä, kun Roope laittoi koneen moottorit jylläämään ja ”Hauki” lähti hurjaa kyytiä halkomaan järvenselkää. Tukka hulmuten viiletettiin aaltojen yli ja rantaan saavuttaessa jokainen bloggaaja oli saanut tyylikkään luonnonmukaisen kampauksen ja kasvoilleen Hangon keksiäkin leveämmän hymyn.

Vierailun Artallissa tarjosivat Länsi-Uudenmaan Lumo matkailu Oy ja Artalli/Vapaaherranelämää. Kaikki mielipiteet ovat omiani.

Tiesitkö muuten, että Siuntion kunta on saanut nimensä juuri Siuntiojoesta? Sjundeå eli seitsemäs joki on seitsemäs joki Turusta lukien.

Seuraathan Suunnaton-blogia myös sosiaalisessa mediassa:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’