Korkeat havumetsien peittämät vaarat reunustavat sinisenä hohtavaa järvenselkää. Autioiden hiekkarantojen takana levittäytyy aakea suo. Kelon latvassa lepäävä kahlaajalintu toivottaa retkeilijät tervetulleeksi ja seurailee pitkospuilla kulkijoita laulellen. Helteisiä heinäkuun päiviä oli upeaa viettää tällaisissa maisemissa. Lomareissuni suuntautui tällä kertaa Pohjois-Karjalaan kahteen kansallispuistoon: Kolille ja Patvinsuolle.
Neljän päivän aikana ehdin mainiosti kiipeillä Kolin jyrkillä rinteillä ja vaellella autiolla suolla. Reissukaveriksi lähti tällä kertaa koira, joka osoittautui varsin päteväksi retkeilijäksi.
Koli
Ensimmäisenä matkasin Kolille, jossa halusin tietenkin kiivetä kuuluisalle Ukko-Kolille ihailemaan Pielisen kansallismaisemaa. Olen muutamankin kerran yöpynyt Kolilla Break Sokos Hotel Kolissa, mutta olen aina tyytynyt katselemaan maisemia vain hotellin edustalta. Tai jättänyt ihailematta, sillä ei ole lainkaan harvinaista, että Kolin huippu on peittynyt pilviverhon syleilyyn, jolloin vaaralta näkee parhaimmillaankin vain läheisten kuusten latvat.
Ukko-Kolin lisäksi halusin nähdä Kolin ympäristössä myös jotain muuta. 30 tai 60 kilometrin pituinen Herajärven kierros ei sellaisenaan sovi päiväretkeilyyn, mutta Kolilta löytyy myös muutamia lyhyempiä rengaslenkkejä. Minä päädyin kiipeämään Ryläykselle.
Ryläys
Saavuin Kolille vasta iltapäivästä. Aikaa ei olisi turhan paljoa hukattavaksi, mutta iltapäivän aikana ehtisi kuitenkin patikoimaan edes jonkinlaisen kierroksen. Ryläys vaikutti tähän tarkoitukseen sopivalta. Hiljainen polku kiemurteli metsässä vuoroin pieneen ylämäkeen ja vuoroin taas alaspäin. Matkalle osui myös muutama pidempi kipuamispätkä ja välillä kallion päällä taiteileminen lähenteli jo temppuilua.
Ryläyksen kierros pähkinänkuoressa
Sijainti: Kontiolahti, Pohjois-Karjala
Reitin pituus: Reilu 5 km
Vaativuus: Kohtalainen: reitillä on nousuja ja laskuja
Parasta reitissä: Maisemat kiviputouksen kohdalta
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Ryläyksen kodalla
Yöpyminen: Ryläyksen kodalla
Ryläyksellä oli mukava kota ja nuotiopaikka suon laidalla. Leppoisan lounastauon tarjonneelta pysähdyspaikalta polku jatkui jälleen ylöspäin kohti Ryläyksen kiviputousta. Kiviputous itsessään ei näytä kovin ihmeelliseltä ylhäältä käsin, mutta sen päältä aukeaa upeat maisemat Herajärvelle, Jerolle sekä kauempana siintävällä Pieliselle. Tämä oli ehdottomasti Ryläyksen reitin hienoin kohta!
Kiviputoukselta Ryläyksen kierros jatkui kapeana polkuna halki kumpuilevan metsän, kunnes saapui Ryläyksen toiselle nähtävyydelle, näköalatornille. Maisemat eivät ole tornin kohdalta lainkaan niin hienot kuin kiviputoukselta, mutta tornin huipulta maisema levittäytyi ympärille koko 360′ kierroksen verran. Tämäkin näköala on ihan riittävä syy kiivetä jyrkähköt portaat tornin huipulle.
Tornilta polku lähti polveilemaan alaspäin ensin aiemmin mainitsemani kodan vieressä sijaitsevalle suolle ja siitä alkumatkan kanssa samaa reittiä pitkin takaisin pysäköintipaikalle. Hiljainen Ryläys, sen hulppeat maisemat, suloiset pienet suot ja korkeat kuusimetsät olivat mainio aloituslaukaus kesälomalle.
Lue lisää:
Kiviniemen luontotila
Yöksi ajelin hieman etelämmäs Kiviniemen luontotilalle Herajärven rantaan. Olin harkinnut telttailua myös Kolin pohjoisosissa Turulan tilalla, mutta ajatus suihkusta lämpimän päivän päätteeksi sai minut päätymään Kiviniemeen. Kiviniemessä leiriytymisestä täytyy pulittaa 10 euron maksu, mutta toisaalta sillä saa käyttöönsä suihkun, keittotilan ja vesivessan. Kiviniemessä voi yöpyä sekä omassa teltassa että tilan pihapiirissä olevissa majoitustiloissa.
Kolin suosittu vaellusreitti Herajärven kierros kulkee Kiviniemen tilan halki. Monet vaeltajat yöpyivät Kiviniemessä, mutta nurmikentällä oli hyvin tilaa teltoille. Aamun edettyä pidemmälle tila vilkastui huomattavasti, kun piha täyttyi taukoa pitävistä retkeilijöistä.
Ukko-Koli ja Mäkrävaara
Toisena päivänä suuntasin Kolin huipulle. Puoliltapäivin Kolin pysäköintipaikka oli jo hyvin täynnä. Aurinkoisina päivinä kannattaa varautua ruuhkaan ja siihen, ettei autolle löydä paikkaa kovin helposti.
Myös Kolin luontokeskukselle ja Sokos-hotellille kuljettavan hissin odotusalue oli jo jonoutunut. Yläpihalla lähimmät näköalapaikat olivat täynnä toisiaan valokuvaavia turistiryhmiä ja perheitä. Ehdin jo pelätä, olisiko koko Koli niin täynnä ihmisiä, että sekaan olisi vaikea mahtua, ja vieläpä koiran kanssa.
Onneksi melko harva Kolin kävijöistä viitsii lähteä patikoimaan parhaita ja lähimpiä näköalapaikkoja pidemmälle. Minulla oli suunnitelmissa kiertää Kolin lähimpien vaarojen kautta kulkeva Uuron kierros ja jatkaa siitä vielä etelämpään Mäkrävaaralle. Tällaiselle kahdeksikon muotoiselle reitille kertyi pituutta noin 8 kilometriä.
Kolin ja Mäkrän reitti pähkinänkuoressa
Sijainti: Lieksa, Pohjois-Karjala
Reitin pituus: Reilu 8 kilometriä (Kolinuuron kierros 3 km, Mäkrävaaran kautta kiertävä reitti reilu 5 km)
Vaativuus: Kohtalainen: Reitillä on muutamia jyrkähköjä nousuja ja laskuja.
Parasta reitissä: Upeat maisemat Pieliselle sekä Kolilta että Mäkrävaaralta.
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu Ikolanahon nuotiopaikalla (Huom. Tarkista metsäpalovaroitukset: tulenteko niiden aikana on kielletty.)
Yöpyminen: Kielletty. Ikolanahossa on vuokratupa, jossa majoittuessaan tulee tupa varata erikseen.
Uuron kierroksella pääsi etenemään pohjalta huipulle, sillä reitti kulki Kolinuuron soiselta pohjalta monia portaita pitkin Pieni-Kolille ja siitä myöhemmin Paha-Kolin ja Akka-Kolin kautta Ukko-Kolin huipulle. Puolessavälissä reittiä poikkesin Mäkrän lenkille. Polku kulki nättien niittyjen halki, kunnes edessä oli jyrkkä mäki. Puhkuin rinnettä ylös tasatahtia saksalaisen retkeilijän kanssa ja tsemppasin itseäni sillä, että huipulta olisi pakko avautua upeat maisemat.
Onneksi Mäkrävaara ei pettänyt, vaan sekä Pieliselle että toiselle puolelle Herajärvelle avautuvat maisemat olivat upeat. Eivät ihan niin avonaiset kuin Ukko-Kolilla, mutta Mäkrävaaran rauhallisuus korvasi kuusten paikoitellen peittämät maisemat. Täällä oli hyvä hengähtää rankan kiipeämisrupeaman jälkeen, pistää puiselle penkille pitkäkseen ja vain ihailla edessä kimmeltävää järveä.
Lue lisää:
Patvinsuon kansallispuisto
Kolin kipuamisten jälkeen jatkoin matkaani idemmäs, Lieksan ja Ilomantsin rajalle Patvinsuon kansallispuistoon. Kansallispuiston rajojen sisällä Suomun alueella on telttailualue kauniilla mäntykankaalla lähellä kaunista hiekkarantaa. Täällä me leirityisimme seuraavat yöt. Suomussa on infopisteen lisäksi kirkasvetinen kaivo, nuotiopaikka, keittokatos ja huussit. Myös sauna on varattavissa maksua vastaan. Suomussa on helppo viihtyä.
Suomun alueeseen ja muuhun Patvinsuohon voit tutustua tarkemmin tämän Suomun ympäristöä käsittelevän postaukseni sekä Patvinsuon esitteen avulla.
Päiväretki Patvinsuolla
Patvinsuon reiteillä on kaksi pääteemaa: suo sekä Suomunjärven hiekkarannat ja upeat kelopuut. Minä lähdin ensimmäisenä katsastamaan suota. Valitsin reitikseni noin 7 kilometrin pituisen reitin, joka kiersi suon kautta Surkanpuron ja Kurkilahden pysäköintialueiden välillä. Patikointi oli ihanan helppoa Kolin jälkeen. Jatkuvien mäkien ja laskujen sijaan nyt sai laittaa jalkaa toisen eteen pitkospuilla sekä kävellä tasaisella metsäpohjalla.
Patvinsuon reitti pähkinänkuoressa
Sijainti: Lieksa, Pohjois-Karjala
Reitin pituus: 7 km
Vaativuus: Helppo
Parasta reitissä: Patvinsuon suomaisemat
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu Kurkilahden keittokatoksessa.
Yöpyminen: Kielletty reitin varrella.
Huomioitavaa: Kesän hellepäivinä suolla voi olla paljon paarmoja. Suolla voi olla myös kyitä.
Patvinsuo levittäytyi ympärille milloin avonaisena, milloin harvassa mänty- ja kelometsässä kasvavien puiden väleistä. Aurinko paistoi ja yksittäisiä marjanpoimijoita lukuunottamatta sain kävellä koiran kanssa lähes itsekseni. Ainoana kiusana olivat paarmat, jotka olivat bonganneet herkullisen saaliin ja pörräsivät nyt ympärillä kuin näykkivä susilauma.
Myöhemmin polku sukelsi tiheämpään metsään ja saimme jätettyä paarmaparven suolle. Loppumatkasta polku kulki pienemmillä soilla sekä Surkanpuron rantoja myöten. Surkanpuro oli ihanan vehreä, ja innostuin erityisesti (ilmeisesti) majavien tekemästä padosta.
- Lue lisää: Päiväretket ihanan helteisellä Patvinsuolla
Mäntypolku
Tasaisella maalla seitsemän kilometrin lenkki ei tuntunut missään, joten pyörähdin vielä illalla ihailemassa järvimaisemia. Suomunjärven rannalla kulkee Mäntypolku, joka on yksi Patvinsuon kolmesta luontopolusta. Osin Mäntypolkua seuraillen kävin ihastelemassa Suomunjärven upeita hiekkarantoja ja kelopuita. Täällä ei tarvitse tapella pyyhepaikasta muiden matkailijoiden kanssa.
Mäntypolusta, järven kiertävästä Suomunkierrosta ja varvikkoon tallautuneista poluista sain yhdisteltyä mukavan iltalenkin, jolla näki myös tätä Patvinsuon kansallispuiston toisenlaista ympäristöä.
Mäntypolku pähkinänkuoressa
Sijainti: Lieksa, Pohjois-Karjala
Reitin pituus: 4,5 km
Vaativuus: Helppo
Parasta reitissä: Suomujärven hiekkarannat
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Kielletty reitin varrella. Sallittu Suomun telttailualueella.
Yöpyminen: Kielletty reitin varrella. Sallittu Suomun telttailualueella.
Lue lisää:
Teretinniemi
Olin alunperin suunnitellut patikoivani paitsi suolla, myös 15 kilometrin pituisen järveä kiertävän Suomunkierron. 28 ’C helle ja Kolin vaarojen rinteillä väsyneet jalat eivät kuitenkaan houkutelleet pidemmälle vaellukselle. Edellinen suoretki tuntui jääneen sen verran lyhyeksi, että päätin palata sinne, paarmojenkin uhalla.
Reitti Teretinniemeen pähkinänkuoressa
Sijainti: Lieksa, Pohjois-Karjala
Reitin pituus: Reilu 6 km
Vaativuus: Helppo
Parasta reitissä: Patvinsuon suomaisemat
Kuljettavissa koiran kanssa: Kyllä
Tulenteko: Sallittu Kurkilahden keittokatoksessa.
Yöpyminen: Kielletty reitin varrella.
Huomioitavaa: Kesän hellepäivinä suolla voi olla paljon paarmoja. Suolla voi olla myös kyitä.
Läksin Kurkiniemestä samoja pitkospuita kuin edellisenäkin päivänä, mutta kiertolenkin sijaan jatkoin suoraan etelään kohti Teretinniemen lintutornia. Tälläkään reitillä en päässyt ihan niin keskelle avosuota kuin olin toivonut. Polku kulki pitkälti harvassa, joskin soisessa mäntymetsässä.
Teretinniemessä katselin korkeaa lintutornia osin kauhunsekaisin tuntein. Se ei ollut mitenkään erityisen houkutteleva paikka korkeanpaikankammoiselle. Portaatkin olivat niin jyrkät, ettei koiralla olisi torniin mitään asiaa. Toinen retkeilijä oli kuitenkin kehunut maisemia sen verran komeiksi, että päätin rohkaistua ja kiivetä monet portaat ylös tornin huipulle.
Eikä se ollutkaan yhtään niin kamalaa, kuin olin kuvitellut! Suo levittäytyi ympärillä vihreänä mattona, jota kirkkaan siniset suolammet täplittivät. Näitä lampia pitkospuilta ei voinut edes haaveilla näkevänsä.
Lue lisää:
Näiden kahden helteisen päivän jälkeen jäi hinku palata vielä joskus takaisin Patvinsuolle. Seuraavalla kerralla käyn ehdottomasti kiertämässä Suomunjärven! Lisämaustetta voisi saada myös kolmen kilometrin pituiselta Lakkapolulta, joka näyttäisi kulkevan vähän Patvinsuota pienemmällä Surkansuolla. Josko Patvinsuolla kävisi seuraavan kerran silloin, kun ruska värjää suon moniin väreihin.
Lue lisää Patvinsuosta:
- Päiväretket ihanan helteisellä Patvinsuolla
- Patvinsuon kansallispuiston upeat hiekkarannat
- Patvinsuon kansallispuiston mystinen Lakkapolku
Oletko sinä retkeillyt Kolilla tai Patvinsuolla? Mitkä ovat mielestäsi niiden parhaat reitit? Entä suosittelisitko joitain muita Pohjois-Karjalassa sijaitsevia retkeilyalueita?
Löydät Suunnattoman myös sosiaalisesta mediasta:
Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi
Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’
32 Comments
Janni / Lentopelko
16.8.2018 at 11:42Tätä lukiessa taaa miettii, miksei sitä reissaa ja retkeile enemmän Suomessa? Keski-Suomestakin löytyy monia kauniita kansallispuistoja, joita pitäis lähteä koluamaan tarkemmin. Ihania nuo pitkospuukuvat, niistä syntyy oikea retkitunnelma 😀
Suunnaton
17.8.2018 at 22:54Sanopa muuta! Keski-Suomessa on aivan valtava määrä kansallispuistoja, joihin vois hyvin tehdä vaikka päiväretkiäkin.
Ihana kommentti pitkospuukuvista <3
Anna K.
16.8.2018 at 22:51Mä olen tänä kesänä aivan hurmaantunut Suomeen, kun on ollut niin lämmintä ja ihanaa!
Voi että näitä upeita paikkoja riittäisi täällä koluttavaksi! Koli kuuluu ehdottomasti niihin paikkoihin, joihin joskus vielä haluan mennä. Jotenkin tuntuu vain hankalalta liikkua Suomessa ilman autoa. Bussilla toki pääsee moneen paikkaan, mutta ei sentään kaikkialle.
Suunnaton
17.8.2018 at 23:00Tämä kesä oli ihan mahtava kesä viettää Suomessa! Hellekään ei noilla reissuilla niin haitannut – oli vaan ihanaa, kun ei satanut tai tarvinnut palella.
Tuo autottomuus varmasti hankaloittaa jonkin verran. Kolille saattaisi jopa päästä julkisilla – ainkin jonkinlainen bussi-/taksiyhteys siellä on aiemmin liikkunut. Jos nimenomaan luontokohteet kiinnostaa, Facessa on paljon erilaisia retkeilyryhmiä, joissa aina välillä kysellään kyytejä.
Virpi/Hätälasku matkablogi
18.8.2018 at 12:10Ihanat vaellusmaisemat olet kyllä löytänyt. Vähän jäi itseäni harmittamaan, kun Kolillakin olisi ollut niin paljon näitä reittejä, mutta ei tullut sitten oikein kunnolla lähdettyä vaeltamaan. Tuon Patvinsuon en edes tajunnut olevan noin lähellä! 😀 Aina sitä oppii, kannattaa lukea matkablogeja! 🙂
Suunnaton
18.8.2018 at 12:52Oli tosi kiva päästä vihdoinkin vaeltelemaan Kolilla, kun mullakin aiemmat visiitit ovat painottuneet hotellin lähiseutuihin.
Lieksan ja Ilomantsin alueilla olis Kolin ja Patvinsuon lisäksi vielä muun muassa Petkeljärven kansallispuisto ja Ruunaan retkeilyalue. Ihan älyttömästi kaikkia ihania paikkoja (Itä-Suomen mittakaavassa) pienellä alueella!
Hauskaa, että päädyit Itä-Suomeen lomareissulle. On ollut mielenkiintoista lukea sun kokemuksistasi 🙂
VEERAPIRITA / AURINKORAA JA ALOE VEERAA
19.8.2018 at 07:46Mäkrävaaralta maisemat on kyllä kauniit! Juuri tässä mietitään, että mentäisiinkö se tänään vai joku muu. Toi on kyllä totta, että suurin osa porukasta on ihan tässä Ukko-, Akka-, ja Paha-Kolin tuntumassa, sen jälkeen hiljenee.
Me päästiin eilen nauttimaan kirkkaasta säästä, jolloin avautui upeat maisemat Pieliselle. Yllättäen tänään aamupäivä on perus pilvinen ja sumuinen, mikä tuntuu olevan hyvin yleistä. :c
Suunnaton
19.8.2018 at 11:58Huomasinkin jo instasta, että tänään taisi osua vähän sumuisempi päivä. Tylsää, koska kyllähän Kolilla parasta on ne upeat maisemat. Toivottavasti siellä selkenee! 🙂
Kohteena maailma / Rami
19.8.2018 at 14:16Ryläyksen kierroksen kiviputouksen maisemat näytti upeilta! Patvinsuo on puolestaan toistaiseksi suurin suosikkini käymistäni kansallispuistosta -> suomaisema uppoaa minuun!
Suunnaton
19.8.2018 at 18:50Suomaisemissa on jotain tosi upeaa!
sari/ matkalla lähelle tai kauas
23.8.2018 at 20:44Kolilla käytiin vuosi sitten. Me kiersimme Kolin sokos hotellilta alas satamaan ja sieltä kylille. Sitten totta kai käväisimme noilla ukko-akka ja Paha -Kolilla.
Suunnaton
24.8.2018 at 10:54Mulla onkin tuo satama vielä näkemättä. Hauskaa, miten paljon erilaisia reittejä Kolilla oikein onkaan.