Menu
Tansania

Millainen oli kahden viikon safari- ja rantaloma Tansaniassa

Alkuvuodesta 2018 ylitin itseni. Lähdin yksin Afrikkaan. Kaamoksen keskellä kaipuu auringonvaloon oli niin suuri, että heitin syrjään huolet reissuseuran puuttumisesta ja päätin lähteä lataamaan akkuja vaikka sitten yksin. Päätös oli paras pitkään aikaan. Ajatukset tuulettuivat samalla kun pohjois-Tansanian savannituuli hulmutti hiuksia. Sansibarilla tutustuin aiempaa paremmin siihen, millä tavalla haluan matkustaa.

Unohtumattomia kokemuksia safarilla

Tansanian matkani the juttu oli päästä safarille. Safariyritysten valikoimista valitsin pisimmän safarimatkan, jota haluamalleni ajankohdalle tarjottiin. Vietin lopulta safarilla kuusi päivää, vaikka olin toivonut hieman pidempää matkaa. Jälkikäteen voin todeta, että tuo aika oli aivan riittävä. Viimeisenä päivänä alkoi jo näkyä pientä turnausväsymystä. Vaikka eri kansallispuistojen välillä oli paljon vaihtelua ja viimeisenä kohteenani oli reissuseurani hehkuttama Tarangiren kansallispuisto, eivät viimeiset päivät tuntuneet enää tarjoavan niin sykähdyttäviä kokemuksia kuin ensimmäiset safaripäivät.

Safarini käynnistyi kuuluisasta Serengetistä. Lähdin aamulla Arushan kaupungista heti auringon noustua ja parin tunnin ajomatkan jälkeen tapasin muun safariryhmän leirintäalueella Lake Manyaran lähellä. Viiden hengen ryhmästämme kolme oli aloittanut safarin jo edellisenä päivänä Tarangirestä ja yksi oli ehtinyt jo käydä pyörähtämässä Kenian puolella Masai Marassa. Aamiaisen ja auton pakkaamisen jälkeen aloitimme muutaman tunnin ajomatkan kohti Serengetiä. Muistan varmasti ikuisesti sen tunteen, kun vielä Ngorongoron mäkisillä teillä näimme ensimmäiset seeprat ja kirahvin.

Serengeti, Tansania

Lounastauko Serengetissä

Serengeti, Tansania (1)

Serengetin kansallispuisto

Serengetin kansallispuisto

Vietimme Serengetissä kaksi vuorokautta. Ensimmäisenä iltapäivänä onnistuimme jo bongaamaan gepardin sekä kymmenkunta leijonaa. Puhumattakaan niistä tuhansista seeproista ja gnuista, jotka täplittivät savannia kauas taivaanrantaan saakka. Serengetin ja Masai Maran välillä kiertävä laiduntavien eläinten suuri vaellus oli nyt alkuvuodesta Tansanian puolella. Oli sanoinkuvaamaton kokemus laskeutua Serengetin tasangoille, kun eläimiä riitti silmänkantamattomiin, katsoit ihan mihin suuntaan tahansa.

Toisaalta tuo eläinten keskelle humpsahtaminen antoi vähän vääristetyn kuvan safarista. Seuraavien päivien aikana saatoimme ajaa tunteja halki Serengetin näkemättä ainuttakaan nisäkästä. Nautin kuitenkin myös noista hetkistä. Oli mielettömän vapauttavaa nojailla safariauton katon reunaan, kun tuuli humisi korvissa ja laakeat tasangot levittäytyivät ympärille. Tuollaisina hetkinä tunsin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Juuri tällaisia hetkiä haluan kokea.

Serengetissä koimme myös afrikkalaisen ukkosmyrskyn. Illan hämärtyessä taivas repesi ja ukkonen jyrisi ympärillä. Myöhemmin illalla sade onneksi loppui, mutta ukkonen jatkoi raivoamistaan. Oli käsittämätöntä seistä yksin pimeässä ja katsella kun taivaanranta välähti yhtäkkiä kirkkaaksi. Vasemmalla, oikealla, keskellä, vasemmalla… Salamat välähtelivät muutaman sekunnin välein piirtäen milloin minkäkin puun ääriviivat esille.

Serengeti, Tansania (24)

Great Migration Serengetissä

Serengeti, Tansania (13)

Kissan kokoinen dikdik on maailman pienin antilooppi.

Serengeti, Tansania (30)

Auringonnousu Serengetissä

Serengeti, Tansania (8)

Ngorongoron suojelualue

Parin päivän jälkeen matkamme jatkui täysin erilaiseen ympäristöön. Serengetin laajoilta tasangoilta sukelsimme Ngorongoron kraaterin syleilyyn. Ngorongoron parikymmentä kilometriä halkaisijaltaan oleva kraateri on syntynyt aikoinaan tulivuoren romahdettua. Nyt tuo laakso on kuin Muumien Salainen laakso, johon Muumimamma matkusti Nuuskamuikkusen kanssa. Ngorongoro on kuin oma kuplansa ympäröivän maailman keskellä.

Ngorongorossa ei ole mahdollista kohdata kaikkia eläimiä, sillä esimerkiksi kirahvit eivät pysty kiipeämään kraaterin jyrkkiä rinteitä. Ngorongoro on kuitenkin Tansanian paras paikka nähdä äärimmäisen uhanalaisia mustasarvikuonoja. Serengetissä olimme jo nähneet safaribongaajien Big Fiven (leijona, elefantti, leopardi, sarvikuono ja puhveli) tavoitteesta neljä eläintä, mutta sarvikuonot olivat hyvistä bongausyrityksistä huolimatta pysyneet vielä piilossa. Ngorongorossa odotus palkittiin, ja näimme kraaterissa kaksi mustasarvikuonoa.

Ngorongoro, Tansania (14)

Ngorongoroon laskeudutaan kraaterin reunaa pitkin.

Ngorongoro, Tansania (16)

Aamu-usvaa Ngorongorossa

Camping safari

Ngorongoro, Tansania (18)

Ngorongoro, Tansania (17)

Lake Manyaran kansallispuisto

Perinteisempien safarikohteiden jälkeen sukelsimme taas erilaiseen puistoon. Siinä missä Serengeti ja Ngorongoro tarjosivat enemmän tai vähemmän laakeaa ja avointa ympäristöä, Lake Manyaran kansallispuistossa uppoutuisimme trooppisen metsän siimekseen sekä suuren suolajärven rannalle.

Kovin pitkälle kansallispuiston porteista ei tarvinnut ajaa, kun bongasimme jo ensimmäiset sinimarakatit (blue monkey) puiden lehvästöstä. Muutamia paviaanilaumoja olimme jo Serengetissäkin nähneet, mutta tämä päivä tulisi tarjoamaan varsinaisen apinakokemuksen. Lake Manyarassa et voi välttyä näkemästä sekä useita sinimarakatteja että käsittämättömän suuria paviaanilaumoja.

Lake Manyaran kansallispuistossa sanotaan olevan 11 erilaista ekosysteemiä, ja sen kyllä huomasi. Välillä ajettiin viileässä metsän syleilyssä, välillä kuivalla pensaiden valtaamalla aukiolla. Kuivilta tasangoilta kurvattiin suolajärven rantaan ja yhtäkkiä löysimme itsemme kuumavesilähteen ääreltä.

Kyllä, kuumavesilähteen. Tansaniassa on yksi harvoista itäisen Afrikan kuumavesilähteistä. Vuoren rinteestä pulppuava vesi virtaa kohti Manyaran suolavesijärveä ja värittää rinteeseen keltaisen ja oranssin sävyissä hohtavan alueen. Hetken aikaa tunsin olevani jälleen Yellowstonesssa, ihmettelemässä kuumavesilähteiden erivärisiä bakteerimattoja.

Lake Manyara, Tansania (2)

Lake Manyara, Tansania (23)

Kuumavesilähde Lake Manyaran rannalla

Lake Manyara, Tansania (26)

Jälkiä virtahepojen yöllisistä retkistä. Päiväsaikaan virtahevot yleensä köllöttelevät lammikoissa.

Lake Manyara, Tansania (5)

Lake Manyara, Tansania (13)

Tarangiren kansallispuisto

Safarin viimeinen kohde oli Tarangiren kansallispuisto, joka on tunnettu lukuisista norsulaumoistaan ja vettä varastoivista turpeista baobab-puista (apinanleipäpuista). Tarangiressa pääsin myös kokeilemaan, miltä tuntuisi olla privaattisafarilla. Viiden hengen porukastamme suurin osa oli jäänyt pois matkasta jo aiemmin, ja jo Lake Manyarassa meitä oli safariautossa jäljellä vain kaksi matkailijaa. Edellisenä iltana tämä viimeinenkin matkakumppanini oli lähtenyt kotiin, joten Tarangireen matkasin oppaani kanssa kahden. Vihdoinkin sain liikkua autossa aivan miten halusin ja hakea parhaat kuvakulmat joutumatta väistelemään muita. Toisaalta oli myös hieman tylsää, kun uusista eläinbongauksista ei voinut hihkua kenellekään.

Yritin hillitä ennakko-odotuksiani, mutta silti mielikuvani Tarangireä kohtaan oli aika kova. Monet olivat kehuneet puistoa kaikkein kauneimmaksi maisemiltaan, puhumattakaan norsujen valtavista määristä. Kyllähän maisemat olivat hienot, mutta olin silti ehkä odottanut jotain vielä hienompaa. Mutta norsuja, niitä riitti. Ehkä Tarangiren parasta antia olivat pienet vauvanorsut, joita näimme useampia. Nuorin norsuista oli oppaan arvion mukaan vain muutaman kuukauden ikäinen. Voi sitä suloisuutta!

Tarangire, Tansania (10)

Tarangire, Tansania (2)

Tarangire, Tansania (7)

Perinteinen turistiloma Sansibarin maustesaarella

Antoisan, mutta myös rankan safarin jälkeen hyppäsin lentokoneeseen ja suuntasin kohti Tansanian rannikkoa ja Sansibaria. Olin varannut viikon rantalomailuun sekä saaren kiertämiseen. Omatoimimatkailijan tavoistani poiketen valitsin hotellikseni resortin, joka järjesti retkiä jokaisena päivänä. Yksinmatkailijana oli helppoa hypätä hotellin järjestämälle retkelle, jossa oli aina muitakin jakamassa kustannuksia.

Retkillä kävimme tutustumassa sansibarilaiseen mauste- ja hedelmätilaan, pääsimme kiertelemään Stone Townin vanhan kaupungin kujille, jatkoimme Tansanian matkan eläinteemaa Jozani Chwaka -kansallispuiston uhanalaisten apinoiden, sansibaringueretsojen parissa ja kävimme kammottavan epäonnisella snorklausmatkalla sekä veneretkellä tapaamassa delfiinejä.

Näiden aktiviteettien lisäksi retket sisälsivät toki myös rantalomailua. Hotellin oma ranta ei ollut kovinkaan kummoinen, joten retkillä vietimme useita tunteja Sansibarin parhaimmilla rannoilla. Turkoosien vesien äärellä oli ihanaa päästä levähtämään, mutta minusta ei totta vie ole kuluttamaan tuntitolkulla aikaa rannalla. Näinä hetkinä omatoimimatkailun vapauteen tottunut persoonani nosti päätään ja kapinoi sitä vastaan, että olin jumissa rannalla, vaikka olisin mieluummin tehnyt jotakin muuta.

Sansibar, Tansania (16)

Sansibaringueretsoja

Sansibar, Tansania (9)

Stone Town

Sansibar, Tansania (19)

Sansibar, Tansania (6)

Prison Island

Yksin naisena Afrikassa

Millaista oli matkustaa Tansaniassa yksin, ja vieläpä naisena? Olin muotoillut matkan melko helpoksi: ensimmäisen viikon olin aika hyvin safarijärjestäjän hoivissa ja Sansibarilla tein kiertelyn helpoksi valmiiden retkien avulla. Uskaltauduin kuitenkin myös tutustumaan Afrikkaan ihan itsekseni. Käytännössä tämä oli mahdollista kylissä ja kaupungeissa.

Kiertelin katuja itsekseni Mto wa Mbun kylässä, jossa Lakea Manyaran läheinen leirintäalueemme sijaitsi. Lisäksi vietin yhden aamupäivän pohjois-Tansanian safaripääkaupungissa Arushassa ja kävin eksyilemässä Sansibarilla Stone Townin kujilla kaukana turistikeskittymistä.

Ihan omassa rauhassani en näihin paikkoihin kuitenkaan saanut tutustua. Mto wa Mbun kylänraitilla sain vähän väliä vastailla paikallisten Jambo-tervehdyksiin, jotka välillä tuntuivat jopa vähän ahdistavilta. Arushan suuremmassa kaupungissa oli jatkuvasti joku lyöttäytymässä seuraan, halusi esitellä kaupunkia ja lopulta yritti myydä jotakin. Arushassa tunsin oloni melko turvalliseksi, mutta näiden hännystelijöiden vuoksi kaupungilla kiertely oli todella raskasta.

Kumpaankaan näistä paikoista en viitsinyt ottaa järkkäriä mukaan, vaan hoidin kuvaamisen kännykän ja GoPron avulla. Valokuvaaminen ja muu turisteilu tuntui aika kiusalliselta, sillä kummassakaan paikassa en nähnyt ainuttakaan toista valkoihoista.

Sansibarin Stone Townissa minulla sentään oli järkkäri mukana. Vanhan kaupungin sokkeloisilla kujilla sain kuljeskella melko rauhassa. Jonkin yksittäisen huudon kuulin, mutta muuten paikalliset suhtautuivat minuun varsin positiivisesti tai neutraalisti. Olin lukenut kauhukertomuksia turisteihin kohdistuvista asenteista, mutta itse koin tunnelman melko leppoisaksi.

Mto wa Mbu, Tansania (1)

Kylänraittia lähellä Mto wa Mbun kylää

Sansibar, Tansania (11)

Sansibarin Stone Town

Rohkenisitko lähteä soolomatkalle?

Ennen matkaa pohdin lukuisia vaihtoehtoja, minne olisi helppo matkustaa yksin. Avasin tuolloin ajatuksiani myös blogiin. Tämän ensimmäisen ”kunnollisen” soolomatkani jälkeen voin todeta saman kuin monet vannoutuneet yksinmatkaajat. Ota ja lähde. Kokeile yksin matkustamista rohkeasti. Vaihtoehtoja sopiviksi kohteiksi on loputtomasti, ja jos Thaimaan kaltaiset perinteiset soolomatkakohteet eivät kiinnosta, laajenna kohdevaihtoehtoja rohkeasti. Todistetusti soolomatkailija pärjää mainiosti myös Afrikassa.

Lisää luettavaa Tansanian reissusta löydät näistä postauksista:

Kivoista soolomatkakohteista löydät lisää tietoja muun muassa näistä postauksista:


Seuraatko Suunnaton-blogia myös sosiaalisessa mediassa?

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi, Blogipolku ja Bloglovin’

62 Comments

  • Sandra
    17.3.2018 at 09:40

    Olipa mahtava postaus. Itse en ainakaan vielä ole uskaltautunut lähteä Afrikkaan yksin, mutta safari matkanjärjestäjän kanssa voisi olla ensimmäinen etappi. Kuvat safarilta olivat aivan upeita. Millä kameralla ja objektiivilla kuvaat? Itsellä on Canon 5D, mutta se on pirun painava pitää mukana.

    Reply
    • Suunnaton
      17.3.2018 at 12:50

      Kiitos Sandra! Tansaniassa mulla oli mukana Canonin 760D ja vähän vanhempi 1000D. Objektiiveista käytin safarilla Canon EF 200mm f/2.8L II USM yhdistettynä 1,4x telejatkeeseen ja Sigman 17-70mm F/2.8-4.5 DC Macroa. Sansibarilla oli käytössä vain 760D ja tuo Sigman putki.
      Mä olen haaveillut Canonin täyskennoisista, mutta juuri tuo iso ja painava koko on saanut toistaiseksi luopumaan niistä ja jopa seiskasta.

      Reply
  • Sonja | FIFTYFIFTY
    17.3.2018 at 13:46

    Ei vitsi, mikä matka! Aivan uuber-upea! <3 Ja niin ihanasti kuvasit noita hetkia vaikkapa siellä autossa, kun tuuli hulmuttaa tukkaa ja ympärillä on safarin upeat maisemat. Ja ihanan rohkeasti lähdit Afrikkaan yksin toteuttamaan tän unelman. Se on niin totta, että yksin matkustaminen kannattaa, pitäisi varmaan itsekin lähteä jonnekin taas pitkästä aikaa yksin. Se tekisi varmasti niin hyvää. 🙂 Ps. täytyy näyttää miehelle tämä postaus, kun yritän myydä sille ideaa Tansanian-lomasta. 😛

    Reply
    • Suunnaton
      17.3.2018 at 17:17

      Kiitos Sonja! <3 Yksin matkustamisessa on tosiaankin hyvät puolensa. Ihan mahtavaa, jos päädytte lähtemään Tansaniaan!

      Reply
  • Rosa
    18.3.2018 at 09:43

    Hienoa, että lähdit. Kuusi päivää safarilla kuulostaa pitkältä ajalta. Kävin Ugandassa parin päivän safarilla ja muistelen silloin ajatelleeni, että se riitti sillä kertaa.

    Reply
    • Suunnaton
      24.3.2018 at 17:11

      Kuudessa päivässä tosiaankin ehti nähdä paljon. Onneksi puistot ja ympäristö vaihtuivat melkein päivittäin, joten joka päivä oli jotakin uutta nähtävää.

      Reply
  • Emilia/Matkan varrella
    18.3.2018 at 18:53

    Ihana teksti ja upeita kuvia!! <3__<3 Tässä tuli niin kova Tansania-kuume että oksat pois..! Tekisin varmaan samanlaisen yhdistelmämatkan safaria ja rentoilua resortissa, vaikutti täydelliseltä reissulta!

    Reply
    • Suunnaton
      24.3.2018 at 17:12

      Kiitos Emilia!! Tuo oli tosiaan mainio yhdistelmä elämiä + seikkailua sekä leppoisampaa rantalomaa. Huippua, jos Tansania-kuume kasvoi 😉

      Reply
  • Reissaaja
    11.7.2018 at 17:31

    Moikka! Oli mielenkiintoista lukea kirjoitustasi. Itse olen lähdössä reilu kuukauden päästä kuukaudeksi Tansaniaan yksin vapaaehtoistyöhön itse järkkäämääni kohteeseen ja suunnittelen sisällyttäväni siihen safariretken. Oliko käyttämäsi matkanjärjestäjä sattumoisin JM Tours? Valitettavasti ryhmiä ei tuolle ajalle ole, joten joutuisin safarille yksin ja pelkään hinnan nousevan kipukynnyksen yli. 🙁

    Reply
    • Suunnaton
      14.7.2018 at 12:47

      Moikka! Kuulostaapa upealta! Vapaaehtoistyössä pääsee varmasti näkemään Tansaniaa paremmin paikallisten näkökulmasta.
      Mä ostin safarin Meru Slopes and Tours:lta. Retken järjestäjä oli kuitenkin Sayari Tano Tours & Safaris. Monet safarifirmoista tekevät yhteistyötä siten, että yhdistelevät eri firmojen kautta tulevia matkailijoita yhdeksi ryhmäksi. Meidänkin 5 hlön porukassa kaikki olivat ostaneet safarinsa eri firmoista.
      Privaattisafarit on tosiaankin tosi kalliita jaettuihin verrattuna. Kannattaa selailla eri safariyrityksiä ja kysellä niistä päivämääriä, matkaohjelmia ja hintoja. Mä käytin sopivien firmojen hakemisen SafariBookings-sivua (https://www.safaribookings.com/).
      Toivottavasti löydät sopivan safarin! Käy ihmeessä kertomassa täällä tai somekanavien puolella, miten reissu onnistui 🙂 Olisi kiva kuulla!

      Reply
    • ashrak
      3.8.2018 at 00:19

      Sama suunta samaan aikaan ja myös yksin liikkeellä. Hyvä me!

      Reply
  • Joonas
    16.8.2018 at 14:16

    Helou!

    En löytänyt nopeasti etsimällä mitään arvioita reissun hinnasta. Olisiko mahdollista saada joku kommentti aiheesta? Eli paljonko koko reissun budjetti oli – ja mitkä lentoreitit / paljonko vaihtoja? 🙂

    Itsellä samankaltainen reissu suunnittelussa ja haluaisin vain ymmärtää paremmin paljonko rahaa palaa.

    Iso kiitos jo etukäteen!

    Reply
    • Suunnaton
      16.8.2018 at 14:42

      Moikka Joonas!
      Koko reissuun taisi mennä noin 2000 euroa. Sekä lennot että safari oli vajaan 1000 e, Sansibarin osuus muutaman satasen.
      Safarilla rahaa tarvitsee tuon safarimaksun jälkeen lähinnä vain oppaan ja kokin tippeihin sekä ruokailuun ennen safarin alkamista ja sen jälkeen.
      Lensin Ethiopian Airlinesilla. Mennessä oli kaksi vaihtoa: keski-Euroopassa ja Addis Abebassa. Tansaniassa Arushasta (Kilimanjaron kentältä) Sansibarille pääsi suoralla lennolla. Paluumatkalla Sansibarilta Helsinkiin kone pysähtyi Kilimanjarolla (ei kuitenkaan vaihtoa), vaihdot tehtiin Addis Abebassa ja Tukholmassa.
      Kysy ihmeessä lisää, jos joku asia mietityttää!

      Reply
  • Nella
    25.6.2019 at 12:32

    Moikka,
    Olipa hyvä että löysin tämän postauksen, tarkoituksena olisi toteuttaa melkein samanlainen reissu yksin. Sansibarilla olisi tosin tarkoitus osallistua Kite surfing leirille. Olen tutkiskellut noita safarifirmoja, haluatko paljastaa omasi? Pahoittelut jos se tuli tekstissä jossain kohtaa esiin!

    Reply
    • Suunnaton
      26.6.2019 at 20:23

      Moi Nella!
      Kite surfing -leiri kuulostaa tosi hauskalta! Vähän kateellisena katselin sitä touhua Sansibarilla 🙂

      Mä ostin safarini Meru Slopes Tours & Safaris -yritykseltä. Safarin tosin lopulta toteutti jokin toinen yritys, jonka nimeä en nyt yhtään muista. Olin tosiaan ns. jaetulla safarilla ja todettiin muiden osallistujien kanssa, että jokainen meistä oli ostanut safarinsa eri yrityksiltä, eikä yksikään ollut se, jonka logo autossa oli. Safariyritykset tekevät siis yhteistyötä, jotta saisivat yhdisteltyä yksittäisiä ihmisiä samalle reissulle.

      Mä valitsin oman safariyritykseni safaribookings.com -sivustolta. Toisessa postauksessa avasin vähän enemmän safarin valintaan liittyviä asioita. Ootkohan jo lukaissut sen? http://suunnatonmatkablogi.pallontallaajat.net/2018/10/15/kuinka-valita-sopiva-safarimatka/
      Kysy ihmeessä, jos jotain tulee vielä mieleen! 🙂

      Reply
  • Heidi - Maailman äärellä
    18.1.2020 at 18:15

    Wau, upealta näyttää noi Tansanian kansallispuistot. Meiltä jää välistä Tarangire, kun aika loppuu kesken, mutta ehkäpä kolme eri puistoa on ihan tarpeeksi. En oikein malttaisi odottaa, että pääsis taas pakkaamaan safarikamoja :D.

    Reply
    • Suunnaton
      19.1.2020 at 21:11

      Teillä on nyt safaria toisen perään! <3 Onpa kiva päästä sitten kuulemaan, mitä tykkäisit Tansanian kohteista.

      Reply
1 2 3

Leave a Reply