Vinkit eläinten bongaamiseen Kalliovuorilla ja Yellowstonessa

Pensaikossa lymyävä karhu ja valtavina laumoina laiduntavat biisonit. Näitä ja monia muita eläimiä voit kohdata Yellowstonen ja Kalliovuorten kansallispuistoissa. Mutta missä ja milloin eläimiä on paras bongata? Tässä omat vinkkini pohjoiselle ”villieläinsafarille”. Nämä vinkit on testattu kesällä 2017 tekemälläni USA:n ja Kanadan roadtripillä.

Eläinten näkemisessä intoutuu helposti, ja eläintä tekisi mieli lähestyä parempien valokuvien toivossa. Muistathan kuitenkin oman turvallisuutesi sekä eläinten hyvinvoinnin. Liian lähelle tuppautuvat turistit voivat ahdistaa eläintä kyseisessä tilanteessa, ja toisaalta ihmisten kohtaaminen johtaa siihen, että eläimet tottuvat ihmisiin ja kadottavat luontaisen varovaisuutensa. Liian tuttavallisiksi heittäytyviä villieläimiä joudutaan aika-ajoin kansallispuistoissakin lopettamaan. Lisäksi villieläimet saattavat käyttäytyä hyvinkin arvaamattomasti turistia kohtaan, mikäli ihminen uskaltautuu liian lähelle eikä osaa lukea eläimen kehonkieltä ja varoitussignaaleja.

Eläimiä bongatessasi pidä maalaisjärki mukana, yritä miettiä tilanteita eläimen kannalta ja pidä kiinni säädetyistä turvarajoista. Rajat ovat sekä Yhdysvaltojen että Kanadan kansallispuistoissa noin 100 metriä karhuihin ja susiin sekä noin 30 metriä muihin eläimiin. Ajaessasi pidä silmäsi auki, sekä bongataksesi eläimiä itse että varoaksesi tietä ylittäviä eläimiä – myös niitä pienimpiä. Äläkä ikinä koskaan milloinkaan missään nimessä ruoki eläimiä tai jätä ruokaa niiden saataville.

• Lue lisää: Mitä jos karhu hyökkää? Miten toimia villieläinten kanssa Kalliovuorilla ja Yellowstonessa

Valistuspuheenvuoron jälkeen voidaankin siirtyä mukavampiin asioihin eli siihen, missä eläimiä voi Kalliovuorilla ja Yellowstonessa bongata.

Mustakarhu ja harmaakarhu (black bear, grizzly bear)

USA:n ja Kanadan rajaseuduilla voi kohdata kahdenlaisia karhuja: mustakarhuja ja harmaakarhuja. Näiden eläinten elinolot eroavat jokin verran toisistaan, mikä mahdollistaa karhujen bongaamisen vuorokauden ympäri. Siinä missä harmaakarhut liikkuvat lähinnä hämärään ja pimeään aikaan, ovat mustakarhut aktiivisia myös päivällä.

Juuri tästä syystä suurin osa karhubongauksistamme oli mustakarhuja. Kohtasimme niitä lähes päivittäin, usein ilta-aikaan pari tuntia ennen auringonlaskua. Tämä säännöllisyys muodostui jo melkein vitsiksi. Kello on seitsemän, missäs meidän tämänpäiväinen karhu piileskelee?

Toki mustakarhuja näkyi jonkin verran myös päivällä. Muun muassa karhunpennun emoineen näimme Yellowstonessa juuri iltapäivällä. Siinä missä mustakarhujen laskemiseen sormet eivät enää riittäneet, harmaakarhut pysyttelivät visusti piilossa. Epätoivo alkoi jo iskeä, kun aamuheräämisistä ja iltavalvomisista huolimatta emme olleet nähneet harmaakarhua. Eräänä aamuna seisoimme Yellowstonen laaksossa muiden innokkaiden bongareiden kanssa, ja silloin harmaakarhu kuulemma kulki laakson poikki vähintään kilometrin päässä. Tätä en kuitenkaan pysty laskemaan bongaukseksi, sillä kiikareillakin karhu näkyi vain pienenä pisteenä, joka yhtä hyvin saattoi olla mielikuvituksen tuotetta.

Harmaakarhuja onkin paras yrittää bongata aamu- tai iltahämärissä, jolloin ne ovat aktiivisia ja valo-olosuhteidenkin puolesta niitä pystyy näkemään. Eräänä pimenevänä iltana meitäkin viimein onnisti, kun Waterton Lakesin kansallispuistossa lähes pimeää tietä ajaessamme näimme nuoren harmaakarhun nousseen levähdyspaikan roska-astioita vasten. Vietimme karhun lähellä pitkänkin tovin, ja lopulta se käveli ohi vain muutaman metrin päästä autostamme.

Missä karhuja sitten kannattaa yrittää bongata? Suurimman osan mustakarhuhavainnoistamme teimme autosta käsin, kun karhut ruokailivat tienvierustan pensaikoissa. Pentunsa kanssa liikkeellä ollut mustakarhuemo puolestaan kulki hieman kauempana tiestä hakkuuaukealla. Karhut luonnollisesti liikkuvat siellä, missä niille on ruokaa. Tarkkaile siis paikkoja, joissa on tarjolla marjoja ja muuta tuoretta ravintoa. Aukeat paikat ovat luonnollisesti hyviä bongauspaikkoja, sillä niissä näkee pitkälle.

Yellowstonessa harmaakarhuja liikkuu eniten puiston itäosassa Lamar Valleysta aina itäiselle sisäänkäynnille saakka. Mustakarhut puolestaan sijoittuvat osittain hieman pohjoisemmaksi, puiston pohjoislaidalle Mammothista Lamar Valleyyn ja edelleen siitä puiston itäreunaa myötäillen etelään Hayden Valleyyn saakka. Kalliovuorten kansallispuistoissa karhut ovat levittäytyneet laajasti, ja niitä voi nähdä lähes missä osassa puistoa tahansa.

Susi (wolf)

Susien bongaamiseen parhaat mahdollisuudet lienevät Yellowstonessa. Sen jälkeen, kun sudet palautettiin Yellowstoneen vuosina 1995-1997, on susien määrä kasvanut huimasti. Nykyään Yellowstonen alueella elää 11 susilaumaa. Tämän vuoksi susia voi nähdä monessa osassa Yellowstonea. Eniten susilaumoja on pakkautunut Yellowstonen pohjoisosaan Mammothista Lamar Valleyyn. Parhaat paikat susien bongaamiseen ovat laaksot, joissa näkyvyyttä on pitkälle. Suosituimmat paikat ovat Lamar Valley Yellowstonen koillisosassa, Hayden Valley, joka sijaitsee Canyon Villagesta etelään, sekä näiden välissä kohoava Mt. Washburn.

Me teimme susibongauksemme juuri Hayden Valleyssa. Oli vielä valoisaa, mutta ilta oli vähitellen hämärtymässä. Tien alapuolella kulki joki, ja sen toisella puolella nousi matalaa kasvustoa täynnä oleva rinne. Tuolla kasvien seassa seikkaili susiemo ja 4-5 pientä pentua. Sudet olivat melko kaukana, joten tämäkin bongaus olisi jäänyt tekemättä, jollei tien vierusta olisi ollut niin täynnä pysähtyneitä autoja, että mekin kävimme kyselemässä, mitä nähtävää täällä oikein on.

Harmaakarhujen tapaan sudet liikkuvat usein hämärän ja pimeän aikaan. Jos päivällä ajattelet näkeväsi suden, kyse on todennäköisesti kojootista, joka kaukaa katsottuna muistuttaa sutta, mutta on pienempi ja erityisesti pään muodoltaan kettumaisempi.

Biisoni (bison)

Jos haluat nähdä biisoneita, suuntaa matkasi Yellowstoneen. Biisonit laiduntavat suurissa laumoissa Yellowstonen laaksoissa. Eniten biisoneita näkee Hayden Valleyssa ja Lamar Valleyssa, mutta pienempiä ryhmiä voi bongata lähes mistä päin puistoa tahansa. Me tapasimme biisoneita myös kuumien lähteiden vierestä.

Kanadan puolella biisoneita voi ihmetellä Waterton Lakes -kansallispuiston sisäänkäynnin lähettyville rakennetussa biisoniaitauksessa. Me emme ajanpuutteen (ja biisoniähkyn) vuoksi ajaneet aitaukseen, mutta jos tämä kiinnostaa, voit lukea siitä enemmän Vaihda Vapaalle -blogista. Tulevina vuosina biisoneita saattaa nähdä Kanadassa myös Banffin kansallispuiston puolella. Kansallispuistossa on juuri käynnissä hanke, jossa biisoneita siirretään takaisin kansallispuiston luontoon.

Vapiti / kanadanhirvi (elk)

Jos Kalliovuorten ja Yellowstonen kansallispuistoissa et mitään muuta eläintä bongaa, kohtaat varmasti ainakin kanadanhirven. Näitä eläimiä tuntuu olevan aivan joka paikassa. Monien muiden eläinten tapaan kanadanhirvet liikkuvat eniten aamu- ja iltahämärissä. Parhaiten näitä eläimiä voi bongata laaksoissa, joissa on tarjolla ruokaa. Leirintäalueilla yöpyessäsi saatat kohdata kanadanhirviä lähtiessäsi aamupesulle. Yellowstonessa yllättävin kanadanhirvi-invaasio oli Mammoth Hot Springsin kylässä, jossa uljaita eläimä lötkötteli yhdellä jos toisellakin nurmikolla. Täällä myös meinasimme saada päällemme yhden poikastaan puolustaneen kanadanhirven, vaikka pysyttelimme siitä kovin kaukana. Tarkkana saa siis näidenkin eläinten kanssa olla!

Hirvi (moose)

Suomalaisille tuttuja hirviä kohtasimme paljon kanadalaista serkkuaan vähemmän. Eniten hirvibongauksia teimme Glacierin kansallispuistossa, jossa pääsimme ylhäältä vuoren rinteeltä käsin katselemaan, kun hirvet vilvoittelivat vuoristojoissa ja -järvissä.

Paksusarvilammas ja lumivuohi (big horn sheep, mountain goat)

Sekä paksusarvilampaat että lumivuohet viihtyvät parhaiten vuorten rinteillä. Näitä kumpiakin kohtasimme Yellowstonea enemmän Kalliovuorilla. Paksusarvilampaita tallusteli sekä Jasperin että Banffin kylien lähettyvillä sijaitsevilla kukkuloilla, joille on helppo ajaa autolla tai lähteä vaikka iltakävelylle.

Lumivuohien kanssa pääsimme kosketuksiin Glacierin kansallispuistossa. Kesäaikaan lumivuohet viihtyvät Going-to-the-Sun Roadin korkeimman paikan Logan Passin lähettyvillä. Kun Visitor Centeriltä lähtee kulkemaan kävelyreittiä ylöspäin, saattaa sen varrella hyvinkin kohdata näitä valkeita vuohia.

Mikäli lumivuohet tai paksusarvilampaat alkavat käyttäytyä uhkaavasti, aja ne pois kahisevan muovipussin tai rypistettäessä rätisevän muovipullon avulla. Glacierin kansallispuistossa kohtaamamme ranger kertoi, että aamuisin lumivuohet ja paksusarvilampaat ovat usein vallanneet Logan Passin pysäköintialueen. Työntekijät ajavat eläimet pois alueelta muovipussien avulla. Eläinten pois ajaminen kuulostaa ehkä ikävältä, mutta kansallispuiston työntekijät häätävät eläimiä useinkin pois autoteiden ja vastaavien alueiden läheltä, jotta eläimet säilyisivät hengissä eivätkä jäisi niin helposti auton alle.

Yleiset vinkit eläinten bongaukseen

• Laiduntavat eläimet, kuten biisonit ja peuraeläimet, kerääntyvät usein laaksoihin. Yellowstonessa parhaat paikat eläinbongaukseen ovat Lamar Valley ja Hayden Valley.
• Ilta- ja aamuhämärät ovat parhaita ajankohtia eläinten bongaamiseen, sillä monet saalistajat mutta myös saaliseläimet liikkuvat näihin aikoihin.
• Jos näet autoja tien vieressä, on paikalla todennäköisesti jotain nähtävää. Pysähdy tai pysäköi auto tien sivuun ja katsele ympärillesi. Varmista, että auto on pysäköity turvallisesti etkä katkaise tietä sellaisilta, jotka eivät halua pysähtyä paikalle.
• Jos ihmisiä on paljon autojen ulkopuolella, käy kysymässä, mitä nähtävää paikalla on. Jos eläin on turvaetäisyyksien sisäpuolella (sudet ja karhut 100 metriä, muut eläimet 30 metriä), pysy autossa.
• Ajaessasi pidä silmät auki. Tien vierustoilta voi helpostikin bongata eläimiä, erityisesti kanadanhirviä ja mustakarhuja.
• Pidä katse myös tiessä. Esimerkiksi Glacierin kansallispuiston halki kulkevalla Going-to-the-Sun Roadilla kuolee vuosittain 1000 eläintä sen vuoksi, että autot ajavat niiden yli.
• Vältä uhkaavia tilanteita ja lue eläinten kehonkieltä. Petoeläinten lisäksi muun muassa kanadanhirvet voivat olla hyvinkin aggressiivisia kiima-aikana ja poikasia puolustaessaan. Tutustu kansallispuistojen ohjeistuksiin eläinten kohtaamisesta. Mikäli lähdet päiväretkelle, ota selvää, miten karhut tulee ottaa huomioon ja miten niihin pitää varautua.
• Ota mukaan kiikarit. Kaukana olevia eläimiä on huomattavasti mukavampi katsella, kun näet niitä paremmin. Myös suuren polttovälin objektiivilla varustettu kamera toimii tarvittaessa kaukoputkena. Jos haluat ottaa bongaamisesta kaiken irti, ota mukaasi todella tehokas kaukoputki, jolla etenkin kauempana liikkuvat sudet ja karhut näkee paremmin.
• Herää ennen auringonnousua ja hyödynnä auringonlaskun hämärä. Kesäisin tämä voi tarkoittaa herätystä aamuviideltä, vaikka majoittuisitkin kansallispuiston sisällä. Kannattaa etukäteen selvittää auringon nousu- ja laskuajat, koska kansallispuiston henkilökunta ei välttämättä osaa niitä kertoa.
• Aamu- ja iltabongauksessa kannattaa lyöttäytyä muiden ihmisten seuraan. Hayden Valleyn aamuhämärissä saimme kuunnella vapaaehtoisena toimivan susitutkijan kertomuksia Yellowstonen susista ja aiemmin bongaamastamme susipentueesta. Useat silmäparit myös näkevät paremmin: muiden avustuksella näimme antiloopin ja onnistuimme kääntämään katsemme niin, että saimme seurata takanamme liikkuneen ketun aamutoimia.
• Nosta katse myös taivaalle. Kalliovuorilla ja Yellowstonessa voit hyvinkin nähdä haukkoja ja kotkia liitelemässä saalista etsien.

Jäikö tästä listasta puuttumaan jokin eläin, jonka bongaamisesta haluaisit lisätietoja? Entä millaisia kokemuksia sinulla on näiden eläinten kohtaamisesta?

Lue myös, millä tavoin villieläinten kohtaamiseen tulisi varautua.

Mitä kaikkea reissumme piti sisällään? Sen voit vilkaista omasta postauksestaan. Reissun muita kokemuksia voit lukea USA:n osalta täältä ja Kanadan osalta täältä.

Seuraathan Suunnaton-blogia myös sosiaalisessa mediassa:

Facebook: @suunnaton
Instagram: @suunnaton
Twitter: @Suunnaton_blogi
Pinterest: @Suunnaton_blogi

Suunnaton löytyy myös blogipalveluista
Blogit.fi ja Bloglovin’